Tapaaminen tuo hyvän joulumielen
- Muistatko, mikä laulu? Toivo Jussila tunnisti joulumuori Ulla Kemin kellosta kuuluvan joululaulun.
OULAINEN Jotain punaista vilahtaa Rantakartanon ovien takaa. Käytävällä kipittää tonttutyttö Senja ja kantaa kädessään herkkukoria. Jouluisten karkkien myötä rauhallisen tunnelman täydentää lapsen suusta kuuluva hyvän joulun toivotus.
Käytävällä verkkaampaa askeltavat joulupukki ja -muori. Rantakartanon asukkaat saavat lämpimät halaukset ja joulutoivotukset. Muistot pulpahtavat yhteisiksi keskusteluaiheiksi.
Yhteiset hetket arkitouhun keskellä ovat antoisia molemmin puolin. Anja Laukkanen muistelee, että jouluun kuuluu laulujen lisäksi lipeäkalan ja kinkun laittaminen. Salme Rautio tykkäsi kokata jouluruokapöytään erilaisia laatikoita kinkun kaveriksi.
Jussilan Toivo kuuntelee tarkasti jouluista sävelmää, joka lähtee joulumuorin vyötäisiltä roikkuvasta kellosta.
– Olen muuten tämän huutokaupasta ostanut. Muistatko Toivo, mikä laulu tämä on, joulumuori kysyy.
Toivo hyräilee melodian tahdissa. Jouluyö, juhlayö -laulu muistuu sanoinakin mieleen.
Oulaisten vanhusneuvoston aktiiviset toimijat, Ilmari Tikkanen ja Ulla Kemi, ovat Oulaisissa jatkamassa pitkää vierailuperinnettä.
– Tulee niin hyvä mieli, kun käy tapaamassa vanhuksia. Olen niin ylösotettu, kun saan olla tässä tehtävässä, toista kertaa Rantakartanossa rooliasussa oleva Tikkanen sanoo.
Joulupukkina vieraileminen ikääntyvien parissa on nostanut omassa arvomaailmassa tärkeälle sijalle hyväntekeväisyys- ja vapaaehtoistyön.
– Tuntee, että on tehnyt hyvän työn, hän jatkaa.
Ulla Kemille vanhusten puhutteleminen joulumuorin asun takaa on vuosien tapa.
– Tätä ei tarvitse tehdä suurieleisesti, eikä tämä vaadi kamalia järjestelyitä. Joulu on kerran vuodessa, Kemi sanoo.




