Myllymäki viettää ystävänpäivää leipoen

OULAINEN Sirpa Myllymäki viettää rauhallista talvipäivää ja on tyytyväinen potkukelkkakeleistä. Kotona voi silloin tomuutella mattoja parvekkeella ja luoda lumia.

– Minä kudon aika paljon sukkia ja lapasia. Luonani käy eräs rouva, joka opettaa sitä minulle. Leivon myös paljon ja luen. Lempirunoilijani on Eino Leino, yksin asuva Myllymäki kertoo.

Puheessa mainittu rouva tarkoittaa kirkon ystävätoiminnassa mukana olevaa henkilöä.

– Raisa Tamminen on järjestänyt tämän minulle. Sellaisia Raisoja saisi olla enemmänkin. Tämän rouvan kanssa ollaan mietitty, että meidän pitäisi keksiä jotakin tekemistä. Vaikka kaupassa käydä.

Diakoniatyöntekijä Tamminen kertoo kirkon lähimmäispalvelun toimineen 2000-luvulla.

– Varmasti on ihmisiä, jotka kokevat yksinäisyyttä ja ystävän tarvetta. Ikävä kyllä ihmisillä tuntuu olevan kynnys ottaa asia esille, Tamminen kommentoi.

Hänen mukaansa kirkon ystävätoiminnassa mukana olevat henkilöt ovat sekä työssä olevia että eläkkeelle jääneitä.

Myllymäen mielestä on tärkeää olla joku, jolle voi jutella vaikkapa tavallisista päivän kuulumisista. Hän kattaa vierailleen mielellään kahvia ja muuta tarjottavaa. Ystävätoiminta on hänelle tärkeää. Ystävän kanssa askareet sujuvat sutjakammin.

– Parikin rouvaa on käynyt. Terttu kävi luonani kahden vuoden ajan, kunnes vaihtoi työpaikkaa ja muutti toiselle paikkakunnalle. Tilalle tuli tämä toinen rouva, hän käy kerran viikossa.

Puhelin pirahtaa. Myllymäki toteaa lankapuhelimen olevan kätevä väline yhteyden pitoon, on mukavaa soitella tuttaville ja ystäville.

Ystävänpäivän suunnitelmana Myllymäellä on tarjota kahvit vanhemmilleen. Tuttaviakin on tulossa käymään.

– Minun vanhempani ovat yli 80-vuotiaita. Muuttivat Petäjäskoskelta. Heitä minä hoidan ja isälle leivon pullaa, Myllymäki naurahtaa.

Lue koko juttu maanantain 13.2. Pyhäjokiseudusta.