Kärsämäen kunnanvaltuutetut keskustelivat perusteellisesti Kärsämäen asuntotilanteesta. Työpaikkatilanne on nykyään hyvä, mutta haasteena on saada työssäkäyvät ihmiset myös asumaan Kärsämäellä.
Laura Seppä
laura.seppa@pyhajokiseutu.fi
Kärsämäen päättäjät haluavat saada työtätekevät myös asumaan ja veroja maksamaan. Valtuutetut puhuivat asuntoasioista pitkän tovin hyväksyessään yksimielisesti kunnan ensi vuoden talousarviota. Kautta linjan päättäjien keskuudessa vallitsi yhteinen näkemys siitä, että tällä hetkellä on ensiarvoisen tärkeää saada Kärsämäelle lisää asukkaita.
Pauli Ojalehto (kesk) oli sitä mieltä, että asuntoasioissa ollaan siinä vaiheessa myöhässä, kun uusia työpaikkoja tulee. Jotta väkiluku saataisiin kasvuun, uusille työntekijöille pitäisi hänen mukaansa olla uusia asuntoja. Timo Flankkila (kok) muistutti, ettei kunnalla ole muita vaihtoehtoja taloushaasteiden edessä kuin lisätä verotuloja. Siihen on hänen mukaansa täydet mahdollisuudet teollisuuden virkistymisen vuoksi. Flankkila uskoi, että Kärsämäen väestörakenne tulee muuttumaan tämän valtuustokauden aikana, samoin huoltosuhde.
Esko Loukkola (ps) iloitsi siitä, että työpaikkojen suhteen ilmapiiri on tällä hetkellä hyvä. Tämän päivän vaatimukset täyttäviä asuntoja ei kuitenkaan hänen mielestään ole saatavilla. Asuntotuotanto tulee saada Loukkolan mukaan mahdollisimman nopeasti käyntiin.
Raija Aulis (sdp) huomautti, että moni käy töissä Kärsämäellä, mutta maksaa verot muualle. Hän pohti, olisiko työpaikkoihin mahdollista palkata oman ensisijaisesti kunnan ihmisiä. Aulis huomioi myös, että Kärsämäen asukkaat ovat aika pienituloisia. Hänen mielestään oli hyvä asia, ettei kunnan tuloveroa nostettu. Aimo Remes (sdp) peräänkuulutti luottamusta ja huomautti, että hyviä veronmaksajia on muuttanut sen puutteessa muualle.
Anne Ruha (kesk) kaipasi enemmän perheille sopivia asuntoja. Hänen asuntotarpeeseen on reagoitu ja asian eteen tehdään töitä. Hän uskoi, että tuloksiakin alkaa vähitellen näkyä. Timo Littow (kesk) muistutti, että pienessä kunnassa pienetkin muutokset vaikuttavat pian. Hän myös korosti palvelujen joustavuutta ja saatavuutta, joka vaikuttaa perheiden sijoittumiseen. Littowin mielestä palveluasiat ovat Kärsämäellä aivan omaa luokkaansa, mitä kannattaisi muualta tuleville korostaa.
Asuntoasioiden ratkomista piti ykkösasiana myös Pekka Anttila (kesk). Hänen mukaansa ainoa ratkaisu tulevaisuuden haasteisiin on verotulojen kasvattaminen, pysyvien työpaikkojen saaminen sekä työntekijöiden asuminen paikkakunnalla. Tapio Myllymäki (kesk) toi esille, että asuntoja on olemassa, mutta on kyse omakotitaloista, joita ei vuokrata, vaan ennemmin myydään. Ostamista varten taas täytyy ottaa lainaa, eikä ihminen sitä uskalla ottaa, elleivät tulot ole varmoja.
Markku Kosken (kesk) mukaan kaikki ovat oivaltaneet, että väestömäärän väheneminen johtuu siitä, ettei saada ihmisiä sijoittumaan. Kärsämäellä on hänen mielestään päällä hyvä draivi, mitä ei saa pilata. Koski luonnehti Kärsämäkeä mielenkiintoiseksi kunnaksi, jossa tapahtuu monenlaista. Hän muistutti, että kuntaa ei kehitetä tappelemalla keskenään vaan yhteisillä tavoitteilla.
Kunnanjohtaja Esa Jussila muistutti, että Kärsämäki ei ole väestömäärään liittyvien ongelmiensa kanssa yksin. Samat haasteet koskettavat muitakin kuntia.
–Kärsämäki on onnekas. Yrityspuolella on kautta linjan uskoa tulevaisuuteen. Siellä investoidaan, ja se heijastuu. Kunnan pitää olla kilpailukykyinen kautta linjan hyvinkin pienissä asioissa, Jussila totesi.
Kärsämäen kunnan ensi vuoden talousarvio on 157 480 euroa ylijäämäinen. Tilikauden tulos on 102 570 euroa. Kärsämäen kunta lyhentää lainoja ensi vuonna 164 000 eurolla. Kärsämäki pitää veroprosentin ensi vuonna ennallaan.
Kunnansihteeri Tuukka Kuisma luonnehti talousarviota tasapainoiseksi, mutta muistutti, että liikkumavara on melko pieni.
Etusivulla juuri nyt
Asemakatu 1, 86300 OULAINEN
Mainosmyynti
Käyttö- ja sopimusehdot
Tietosuoja
Tilausehdot
Jakeluhäiriöt
Asemakatu 1, 86300 OULAINEN
Mainosmyynti
Käyttö- ja sopimusehdot
Tietosuoja
Tilausehdot
Jakeluhäiriöt