Suomen historia avautuu kuulijoille runojen muodossa

Suomi 100 -teeman alle mahtuu monenlaisia tapahtumia. Erilaiset tapahtumat nostavat esiin paikallisuutta ja paikallisia ihmisiä, jotka jokainen ovat omalla tavallaan osa Suomen historiaa.

Tuovi Pulkkanen
Suomen historia avautuu kuulijoille runojen muodossa

Suomi100 on teema, johon olisi ollut tarjolla valtavan paljon historiasta tähän päivään kantavia runoja. Lopullisessa kokoelmassa on sekä tunnettuja, että tuntemattomampia runoilijoita paikallisuutta unohtamatta.

Tuovi Pulkkanen

KÄRSÄMÄKI Rakkaus runoihin on luonut pohjan kärsämäkisten Elli Koposen ja Helmi Saarikosken Suomi100 -teemalla kootulle runoesitykselle. Haapaveden kirkossa Kaatuneitten muistopäivän iltana tullaan kuulemaan runoja itsenäisen Suomen eri vuosikymmeniltä.

Mukana on runoja tunnetuilta, mutta myös tuntemattomilta runoilijoilta. Osa runoista on paikallista tuotantoa ja mukana on niin vanhaa kuin uuttakin runoutta. Esityksessä on myös Saara Kallisen soittamaa musiikkia, joka johdattaa runosta, ajasta ja tunnelmasta toiseen.

Runokooste on esitetty Kärsämäellä Konttilassa Veteraanipäivänä ja esitys tullaan kuulemaan myös Tarinaniskennän Suomen mestaruuskilpailussa heinäkuussa Kärsämäellä ja Penttilän talossa Oulaisissa elokuussa.

Esitys tuodaan muokattuna myös historianopetukseen Kärsämäellä, joka alun perin olikin alkusuunnitelma, joka sysäsi teeman alle kootun esityksen liikkeelle.

–Suomen historia runoilla itsenäisyyspäivänä esitettynä oli erään opettajan ajatus ja meiltä kysyttiin olisiko sen koostaminen mahdollista. Innostuin ajatuksesta ja tiesin heti, että runojen kaari yltää hyvin täyttämään historian eri aiheet. Tiesin myös heti, että me yhdessä Helmin kanssa saamme siitä hyvän kokonaisuuden, jota Saaran soitto täydentää, Koponen kertoo.

Saarikoski jatkaa, että Suomi 100-teemaan on ollut todella mukavaa ja mielenkiintoista koota runoja.

–Olemme sen ikäisiä, että meillä on historian eri vaiheista omakohtaisiakin kokemuksia. Se tuo syvyyttä ja näkemystä myös esitykseen.

Esitys on koottu niin, että se johdattelee kuulijan siirtymien runosta toiseen. Koponen kokosi aluksi valtavan määrän runoja, jotka he kävivät yhdessä läpi. Saarikoski lisäsi koosteeseen omat ideansa ja sopivat runot valikoituivat lopulta niin, että tunnin esitys sai lopullisen muotonsa.

Saarikoski ja Koponen kertovat olevansa ihmisinä hyvin erilaisia, mutta heitä yhdistää runous ja sen parissa tehdyt yhteiset projektit, joissa he täydentävät toisiaan. Koposen elämään runot eri muodoissa ovat kuuluneet aina, mutta Saarikosken tie runojen maailmaan on kulkenut näytelmäharrastuksen kautta.

Koponen kuvaa runoutta elämänsä voimanlähteeksi. Hän on vuosia ohjannut kansalaisopiston runopiiriä ja lukee runoja lähes joka päivä. Hän kertoo, että ei pidä esillä olemisesta, mutta runoon ja sen tunnelmaan syventyminen poistaa epämukavuuden tunteen esiintymistilanteessa.

–Kun minulle annetaan runo ja alan lausua sitä, kaikki muu katoaa. On vain runo ja sen tulkitseminen. Ei ole väliä onko yleisö iso vai pieni ja missä esiintyminen on. Esityksen jälkeen vetäydyn mieluummin hetkeksi omiin oloihini.

Saarikoski taas on kaksikosta se, joka nauttii ihmisten edessä olemisesta ja jää ottamaan vastaan palautteen hyvin mielellään ja vaihtamaan ajatuksia ihmisten kanssa. Yhtä mieltä molemmat ovat siitä, että syvälle tunteisiin menevien runojen tulkitseminen vie voimat, mutta samalla se myös antaa valtavan paljon.

–Esiintyjä on tavallaan vastuussa kuulijan tunteista. On hienoa nähdä, että esitys koskettaa. Silloin olemme onnistuneet, mutta kuulija pitää myös johdattaa ottamaan vastaan seuraava runo, jolla voi olla täysin erilainen tunnelma.

 

Koposen ja Saarikosken esityksessä on tekstejä muun muassa Arvo Turtiaselta, Teuvo Aholta ja Hillevi Myllylältä.

Lapsuusmuisto sodasta, josta alkoi Suomen itsenäisyyden aika vuonna 1917 aloittaa esityksen.

Sodan jälkeen alkoi rakentamisen ja kansan eheytyksen aika, jolloin epäluulo ja katkeruus olivat syvällä ihmisten mielessä.

Vuonna 1939 kohdataan jälleen raskaat sotavuodet.

60-luvulla huolta aiheutti suuri työttömyys Suomessa ja joukkomuutto Ruotsiin.

Historiaan kuuluu myös Eu-äänestys, josta alkaa johdatus nykyhetkeen.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Etusivullamme juuri nyt: