Hieman erilainen joulujuhlan loppu - Kuusi voi jatkaa elämäänsä kalojen kutupaikkana, kunhan ei roskaa vesiä

Juha Ojaharju
Hieman erilainen joulujuhlan loppu - Kuusi voi jatkaa elämäänsä kalojen kutupaikkana, kunhan ei roskaa vesiä

Ahvenen mätinauhoja kuusen oksilla.

Laura Seppä

Moni hävittää joulukuusen polttamalla tai kantaa sen roskiksen viereen jäteauton haettavaksi. Jos haluaa nähdä hieman enemmän vaivaa ja antaa kuuselle vielä uuden elämän, sen voi upottaa kalojen kutualustaksi eli turoksi.

Veteen upotettu kuusi toimii erinomaisena kutupaikkana ahvenille ja muille keväällä kuteville kaloille. Lisäksi turo antaa suojaa ja ravintoa vastakuoriutuneille sekä hieman isommillekin kalanpoikasille.

Joulukuusen jatkokäytön on nostanut esille Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö. Varsinaisia kuusenupotustapahtumiakin on tulossa loppiaisen tienoilla esimerkiksi Vaasaan ja Kokkolaan. Tapahtumiin ihmiset voivat tuoda oman riisutun joulukuusensa ja laskea sen jään alle kalojen hyödyksi. Paikalla on paikallisten kalastusseurojen aktiiveja, jotka tekevät jäähän reikiä sekä opastavat ja auttavat kuusien upottamisessa.

Asialla on kuitenkin kaksi puolta. Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liiton toiminnanjohtaja Tapio Kangas muistuttaa, että vedet ovat yhteisiä. Yläjuoksulla veteen päätynyt löytyy jossain vaiheessa rannikolta.

–Kalastajat eivät mielellään näkisi hakoja rannoilla. Esimerkiksi merellä kaupalliset kalastajat ovat harvoin tyytyväisiä siihen, että verkot, rysät ja troolit ovat täynnä kuusia, Kangas huomauttaa.

Turoille on Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön mukaan huutava tarve etenkin kaupungeissa ja taajamissa, joiden rannoilta sopivat kutupaikat puuttuvat usein lähes kokonaan. Suurimpia syitä kutupaikkojen puuttumiseen ovat rantojen rakentaminen ja raivaaminen sekä ruoppaukset.

Hyödyksi vaan ei haitaksi Kangas näkisi turot lähinnä pienissä, karuissa järvissä, joissa kaloille ei ole luontaisia suoja- ja kutupaikkoja, mutta ahvenkanta on silti olemassa.

–Sellaisessa ympäristössä turo voi hyödyttää paikallisesti. Sen avulla voi saada hyvän onkipaikan, Kangas toteaa.

Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan turojen avulla voidaan jopa kaksinkertaistaa vesistössä elävien ahvenenpoikasten lukumäärä. Yksittäinen turo ei silti merkittävästi lisää kalastoa.

–Jos vesistö on tosi karu, lisääntymisalustan merkitys saattaa olla suurempi, mutta esimerkiksi merialueella yksittäinen turo luo aika pienen alueen. Yksi pääsky ei kesää tee, Kangas vertaa.

Kuusen upottaminen vaatii aina vesialueen omistajan luvan. Kuusia ei saa upottaa sellaiselle alueelle, jossa ne voivat aiheuttaa haittaa vesiliikenteelle.

–Kuusi pitää ankkuroida ja mielellään merkitä, jos se on vedenalainen. Se saattaa myös aiheuttaa sulapaikan, jos sen kohta ei lauhana talvena jäädy, Kangas toteaa.

Jos kuusen haluaa käydä upottamassa veteen itse, kannattaa varata mukaan tiiliskiviä ja narua, jotta kuusi saadaan pinnan alle. Lisäksi tarvitaan välineet jäähän tehtävää reikää varten.

Hyvä turo on Kankaan mukaan myös sellainen, että sen pystyy ottamaan vedestä pois, kun se on tehtävänsä tehnyt.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Etusivullamme juuri nyt: