Lotat kantoivat yhteiskunnallista vastuuta ja toimivat maamme hyväksi

Lottalaatan paljastamisella halutaan nostaa lottien työ valokeilaan.

Tuovi Pulkkanen
Lotat kantoivat yhteiskunnallista vastuuta ja toimivat maamme hyväksi

Pikkulotat Lilja Arvion ja Venla Murron (edessä) paljastaman lottalaatan edessä. Maija Lehtola (oik.), Taina Arvio, Hilkka Kuusisto, Leena Peltokoski, Anna-Liisa Ojala, Aino Viirelä ja Irja Sepponen ovat kaikki pikkulottia.

Tuovi Pulkkanen

OULAINEN Suomessa on tilastokeskuksen mukaan henkilöitä jotka ovat täyttäneet 100 vuotta 2874. Lottien kunniaksi valmistetun laatan paljastamistilaisuudessa Oulaisten seurakuntatalolla sunnuntaina puhunut Oulaisten sotaveteraanien puheenjohtaja Erkki Männistö sanoo, että he varmasti tietävät miltä tuntuu elää vapaassa isänmaassa.

–Tämä tammenlehväsukupolvi, joka on pian poistumassa keskuudestamme ansaitsee kiitoksemme. Pitkä sota-aika ja nälkävuodet ovat vaikeuttaneet heidän ja Suomen alkutaivalta, mutta sitkeydellä, yksimielisyydellä ja kovalla työllä Suomi on pystytty pitämään itsenäisenä valtiona ja rakentamaan yhdeksi maailman parhaimmista hyvinvointivaltioista.

Oulaisissa sotaveteraaneja on enää kahdeksan miestä ja yksi nainen sekä lottia kolme. Pikkulottia on kuitenkin enemmän. Muunmuassa Raahen tienoon Suojeluskunta, -Lotta ja Sotilaspoikaperinneyhdistyksessä on 24 oulaistelaista pikkulottaa.

Oulaisten Lotta-Svärd osaston syntysanat on lausuttu helmikuussa 1920. Lottayhdistyksen toiminnasta on Harri Turusen kirjoittama perusteellinen historiikki veteraanimatrikkelissa Isäin Tietä astumassa.

 

Oulaisten lottien tehtäviä sotatoimialueilla oli toimia muonituslottana Kemissä, olla mukana lottatoiminnassa sotatoimialueella, toimia lääkintälottana sotasairaalassa, muonitustehtävissä Uhtualla ja Viipurissa, erilaisia lottatehtävissä Kuusamossa, muonitus- ja toimitustehtävissä Miehikkälässä, Onttolassa, Uomaalla, Suistamossa ,Aunuksessa ja Äänislinnassa ja lisäksi puhelinkeskuksessa Itä-Karjalassa ja Värtsilässä sekä varuslottana Aunuksessa ja Syvärin luostarissa.

Osa lotista oli tehtävissä koko sotien ajan ja osa vähemmän aikaa.

Pikkulottien tehtäviä Oulaisissa oli monenlaisia: He muunmuassa avustivat lottia muonituksissa, sankarihautojen hoidossa, vappuviuhkojen valmistuksessa, arpojen myynnissä, käsitöiden valmistuksessa ja ilmavalvonnassa.

Lotat Ja pikkulotat toimivat omaehtoisesti ja ahkerasti erityyppisissä maanpuolustusta tukevissa toimissa ja tehtävissä niin kotirintamalla, kuin sotatoimialueillakin vuosina 1939-1944.

–Muistoksi ja kunnioitukseksi heidän työtään kohtaan on ja jälkipolville jääväksi on hankittu muistolaatta, joka on kiinnitetty tänne seurakuntakodin seinälle ja jonka paljastus kohta suoritetaan.

Tuovi Pulkkanen
Raahenteinoon Suojeluskunta-, Lotta- ja Sotilaspoikaperinne Ry:n pitkäaikainen hallituksen jäsen Silja Viitala sanoo, että järjestö on lupautunut maksamaan virkistysviikon kaikille lotille niin kauan kuin tulijoita on. Kun lotilta on aikoinaan vaadittu lupaus, järjestö haluaa antaa oman lupauksensa viimeiseen naiseen.

Raahenteinoon Suojeluskunta-, Lotta- ja Sotilaspoikaperinne Ry:n pitkäaikainen hallituksen jäsen Silja Viitala sanoo, että järjestö on lupautunut maksamaan virkistysviikon kaikille lotille niin kauan kuin tulijoita on. Kun lotilta on aikoinaan vaadittu lupaus, järjestö haluaa antaa oman lupauksensa viimeiseen naiseen.

Hilkka Kuusiston lapsuus ja nuoruus kului lottajärjestössä

Lotta Svärd-järjestön jäseneksi pääsi kahdeksan vuoden iässä. Oulaistelainen Hilkka Kuusisto tuli pikkulotaksi vuonna 1934. Kuusisto täytti 18 vuotta keväällä 1944, hän oli muonituslottakurssilla ja vannoi kurssin lopuksi lottavalan Oulaisten kirkossa kesän alussa.

Pikkulotille oli monenlaista toimintaa.

–Lauloimme isänmaallisia lauluja, olimme ensiapukurssilla, möimme arpoja ja talvella meillä oli suojeluskunnassa hiihtokilpailut. Osa meistä pikkulotista yritti olla sekä partiossa, että lottajärjestössä, mutta opettaja puhutteli meitä ja sanoi, että pitää valita jompikumpi. Luultavasti hän ajatteli, että koululaisen aika ei riitä kaikkeen.

Tuovi Pulkkanen
Hilkka Kuusisto toimi pikkulottana ja sanoo, että sodan aikana naiset tekivät kaikki kotirintaman työt, kun miehet olivat sodassa.

Hilkka Kuusisto toimi pikkulottana ja sanoo, että sodan aikana naiset tekivät kaikki kotirintaman työt, kun miehet olivat sodassa.

Kuusisto muistelee, että syksyllä 1939 alkoi tapahtua. Sota syttyi Suomen ja Neuvostoliiton välille marraskuussa.

–Radioita oli hyvin vähän, koska ne olivat kalliita, radioasemia oli vähän ja sodan aikana vihollisen häirintä oli suurta. Uutiset olivat aina häirittyjä. Puhelimia ei monella ollut ja kaukopuhelut piti tilata monta tuntia aiemmin ja olimme lähes kokonaan sanomalehtitietojen varassa. Koulunkäynti loppui, kun miesopettajat joutuivat sotaan. Yhteiskoulusta tuli koulutuskeskus tammikuussa 1940 ja alokkaat olivat pitäjässämme noin kolme kuukautta. Me pikkulotat olimme keittiöapulaisia, pyöritimme perunateatteria ja autoimme kaikessa.

Vaikka sota kesti vain 105 päivää, sankarivainajia tuli paljon, sota vei useita oman kylän poikia ja lotat olivat myös kunniavartioissa kirkossa sankarivainajien hautauksissa. Myös haavoittuneita ja sotainvalideja tuli paljon.

Jatkosota alkoi kesällä 1941 ja Kuusisto kertoo, että pikkulotat olivat ilmavartiossa.

–Ilmavartiotorni oli Oulaisissa Perkiömäen talon vieressä. Olimme kortteeria Perkiömäen talossa ja vartiovuoro kesti kolme tuntia. Vartiotorni oli noin viisi metriä korkea. 15 vuotiaina olimme työvelvollisia ja siksi jouduimme tekemään kolme mottia halkoja metsässä. Pitäjässä oli myös Lotta-kahvila, jossa myös minulla oli työvuoroja, Kuusisto kertoo.

Kahvila sijaitsi Huotarin kaupan ja rautatien välissä ja Väinölässä oli Lottakanttiini. Kesän 1944 Kuusisto oli töissä sotasairaala 60:ssa toimistotyössä.

–Olin käynyt konekirjoituksen alkeiskurssin, jota piti eräs karjalaisnainen. Oman kirjoituskoneen sain vasta1960-luvulla.

Helmikuussa 1944 pommitettiin sekä Oulua että Helsinkiä. Silti kouluakin käytiin välillä, kun saatiin opettajia. Oppilaita tuli monista eri paikoista. Koulussa oli siirtokarjalaisia Kannakselta, Kuusamon siirtolaisia ja Oulun siirtolaisia. Kaikki oppilaat olivat tyttöjä, koska 1926-27 syntyneet pojat menivät alokkaiksi.

–Myös vanhempia, yli 45 vuotiaita miehiä kutsuttiin palvelukseen, vaikka heillä ei sotilaskoulutusta ollutkaan. He olivat niin kutsuttuja nostomiehiä, jotka toimivat puhelinpäivystäjinä ja auttoivat keittiöllä.

Rauha solmittiin vuonna 1944, mutta sota jatkui Lapinsotana. Saksalaiset saatiin maasta pois huhtikuussa 1945 ja tuli välirauha. Lotta Svärd-järjestö ja Suojeluskuntajärjestö lakkautettiin valvontakomission määräyksellä marraskuun lopulla 1944.

–Olin viimeisessä kokouksessa Suojeluskuntalolla, kun asia ilmoitettiin. Tunnelma oli haikea.

Kuusisto sanoo, että Lotta Svärd-järjestö kasvatti jäseniään isänmaata rakastavaksi. Kolme tärkeää asiaa olivat uskonto, koti ja isänmaa.

–Talvisodan ja jatkosodan aikana rukoiltiin paljon kirkossa ja kodeissa. Monen sankarivainajan kuolinilmoituksessa luki: Kaatui uskossa, kodin ja isänmaan puolesta taistellessaan.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Etusivullamme juuri nyt: