Oulun yliopistollinen sairaala on aivosairauksien hoidossa eturivissä

ERIIKA AHOPELTO
Oulun yliopistollinen sairaala on aivosairauksien hoidossa eturivissä
Tuovi Pulkkanen

Oulun yliopistollinen sairaala on aivosairauksien hoidossa ja tutkimuksessa sekä kansallisilla että kansainvälisellä tasolla huippuosaaja. Uraauurtavaa tutkimusta ja etenkin tehokasta hoitotyötä tehdään muun muassa aivolymfooman sekä liikehäiriöiden hoidossa.

Aivosairauksien hoitoa ja tutkimusta käsiteltiin tänään juhlasymposiumissa. Tilaisuudella juhlistettiin sitä, että BBBD-hoitoja on annettu OYS:ssa 10 vuotta ja syväaivostimulaatioita on tehty 20 vuotta.

Imusolmukesyöpä on yleinen, mutta hyvin hoitoihin vastaava sairaus. Sen sijaan sen harvinainen muoto, primaarinen aivolymfooma on huomattavasti vakavampi, aggressiivisempi ja sen uusiutumisriski on suuri.

Haasteena aivokasvaimen hoidossa on, että aivoja suojaa tiivis veriaivoeste, joka estää ympäristömyrkkyjen pääsyn aivoihin. Esteen takia myöskään hyvät sytostaattilääkkeet eivät läpäise veriaivoestettä eikä hoitoa saada ulottumaan aivokudokseen.

BBBD-hoidossa (blood brain barrier disruption) veriaivoesteen muodostavat soluväliliitokset aukaistaan, jotta lääkkeet saadaan aivoihin.

–Leikkauksessa nivusvaltimon kautta viedään katetri aivovaltimoon. Sitä kautta potilaalle annetaan ylitiheää sokeriliuosta. Se supistaa verisuonen seinämän soluja, jolloin soluväliliitokset aukeavat. Tämän aukon kautta sytostaatit saadaan aivoihin, kertoo osastonylilääkäri Outi Kuittinen syöpätautien osastolta 44 B.

OYS:ssa kehitetty BBBD-hoito on osoittautunut huomattavasti taudin yleisiä hoitoja tehokkaammaksi. BBBD-hoitoja saaneista potilasta 93 prosentilla tauti on hallinnassa kolme vuotta hoidon jälkeen. Vastaava prosentti yleisesti käytetyssä Bonnin hoidossa on 50.

–Olemme saavuttaneet tuloksia, jollaisia ei missään maailmalla ole tähän asti saatu. Tutkimuksemme aineisto on vielä pieni, mutta selkeästi suuntaa-antava, Kuittinen kertoo.

Hoitoa annetaan niille, joilla aivolymfooma on juuri todettu sekä niille, joilla syöpä on uusiutunut.

Aivolymfoomaa hoidetaan myös tipan kautta annettavilla sytostaatteilla, mutta tauti uusiutuu helposti.

–Bonnin solunsalpaajahoitokin on tehokas, mutta valitettavasti melkein jokainen syöpä uusiutuu. Sädehoidolla uusiutumista voidaan estää tai ainakin viivästyttää, mutta sädehoidossa potilaan dementiariski kasvaa tuntuvasti.

BBBD-hoito luotiin Yhdysvalloissa, ja OYS:ssa se otettiin käyttöön 10 vuotta sitten. OYS:ssa on vuosien varrella kehitetty alkuperäistä mallia parempi hoito. Yhdysvaltoihin verrattuna Oulussa annetaan hoitoa tiheämmin ja vaikuttavia lääkkeitä on enemmän.

Oulu on ainoa BBBD-hoitoa antava keskus Euroopassa. Potilaita tulee Pohjois-Suomen lisäksi kaikkialta Suomesta.

Aivolymfooma yleistyy kiihtyvää vauhtia.

–Suomessa sairaus on 300-kertaistunut 50-luvulta tähän päivään, ja vieläpä tämän vuosikymmenen aikana se on esimerkiksi OYS:n alueella lisääntynyt tuntuvasti. Syytä yleistymiseen ei tiedetä, kertoo Outi Kuittinen.

BBBD-hoitojen yhteydessä oululainen tutkimusryhmä (OFNI) on kehittänyt menetelmän, jossa voidaan mitata veriaivoesteen aukeneminen ihmisellä DC-EEG -tekniikan avulla.

–DC-EEG on tavanomaisen aivosähkökäyrän hieman tarkempi mittaustapa, joka kattaa myös suurimmat matalataajuiset signaalimuutokset Pystyimme toistamaan professori Juha Voipion koe-eläimillä tekemät havainnot ihmisillä. Tulos on juuri julkaistu Plos One -lehdessä, kertoo neuroradiologian dosentti, tutkimusryhmän johtaja Vesa Kiviniemi Oulun yliopistosta.

OFNI-ryhmä (Oulu Functional NeuroImaging ) on johtava aivojen puhdistusjärjestelmän toimintaa ihmisellä tutkiva ryhmä.

–Yhteistyö Oulun veriaivoestetutkimuksessa avaa aivan uusia näkymiä aivojen puhdistusjärjestelmän toimintaan. Tätä kautta saattaa löytyä keinot dementian varhaiseen toteamiseen ja parantavaan hoitoon, Kiviniemi uskoo.

OYS on syväaivostimulaation keskus Suomessa

Oulun yliopistollisen sairaalan neurokirurgian yksikkö on johtava syväaivostimulaation (DBS, deep brain stimulation) keskus Suomessa. Yli 20 vuoden kokemuksella DBS-keskus on kouluttanut useimmat Suomen muut yksiköt viimeisen vuosikymmenen aikana.

Vaikeasti liikehäiriöiset potilaat saavat DBS:n avulla uuden, paremman elämän. ”OYS:n vahvuus on siinä, että laadukas syväaivostimulaatiohoito perustuu moniammatilliseen osaamiseen sekä pitkäaikaiseen kokemukseen niin potilasvalinnasta kuin itse hoidon suorittamisestakin. Tässä olemme ehkä yksi maailman parhaista”, toteavat erikoislääkäri Maija Lahtinen ja fyysikko Jani Katisko neurokirurgian yksiköstä.

DBS-hoidossa stimuloidaan aivojen syviä osia hyvin pienellä sähkövirralla. Aivojen kohta, johon halutaan vaikuttaa, riippuu potilaan oirekuvasta. Haluttu kohta määritetään hyvin tarkasti. Aivoelektrodit asetetaan kohdealueelle leikkauksessa. Itse virtalähde (ns. pulssigeneraattori, IPG) sijoitetaan rinnan tai vatsan ihonalaiseen rasvakerrokseen.

Tämä aivotahdistin vahvistaa tai heikentää sähkövirran avulla hermoradastojen toimintaa riippuen hoitoalueesta ja potilaan oireista.

DBS-hoitoa voidaan harkita etenkin neurologin toteamaan vaikeaan liikehäiriösairauteen. Tällaisia ovat muun muassa Parkinsonin tauti, dystonian (lihasvääntötauti) eri muodot ja erilaiset vapinasairaudet.

–Lisäksi DBS:ää voidaan käyttää monissa muissa aivojen toimintahäiriöissä, kuten Touretten syndrooman, pakko-oireisuuden ja epilepsian hoidossa. Masennuksessa DBS-hoito on tällä hetkellä kokeellisessa vaiheessa, kertoo Katisko.

Oulussa on mahdollista tehdä myös lesionaalista neurokirurgiaa niille liikehäiriöpotilaille, jotka eivät sovellu syväaivostimulaatioon.

Akuutin aivoinfarktin hoidossa nopea hoitoon pääsy on selviytymisen ja toipumisen kannalta erittäin tärkeää. Oulun yliopistollisessa sairaalassa aivovaltimoiden tukkeutumia hoidetaan liuotushoidon ohessa tekemällä potilaalle trombektomia.

–Tämän vuoden alussa aloitimme ympärivuorokautisen päivystyksen ensimmäisenä sairaalana Suomessa. Se takaa, että yhä useampi aivoinfarktipotilas saa hoidon nopeasti ja tehokkaasti”, sanoo osastonylilääkäri Matti Isokangas radiologian klinikalta.

Trombektomiat yleistyivät OYS:ssa loppuvuodesta 2015, sen jälkeen, kun hoidon hyöty potilaalle pelkkään liuotushoitoon verrattuna oli osoitettu kiistattomasti.

Akuutin aivoinfarktin hoitoketju alkaa hälytyskeskuksesta ja ensihoidosta, jatkuu päivystyksen ja röntgenosaston kautta aivovalvontayksikköön ja neurologian osastolle. Jokaisessa vaiheessa toimii erittäin ammattitaitoisia henkilöitä. Prosessi on tarkkaan mietitty ja aivoinfarktin hoitoon on luotu kirjalliset ohjeet.

–Myös aivoverenkiertohäiriö-potilaiden kuvausohjeita on päivitetty siten, että näitä potilailta kuvataan pelkän pään tietokonetomografian lisäksi pään ja kaulan verisuonet, jolloin hoitoon soveltuvat potilaat löytyvät useammin ja nopeammin”, Isokangas toteaa.

Trombektomia tehdään yleensä potilaan ollessa hereillä (noin 80 prosenttia). Toimenpide tehdään nivusvaltimon kautta, ja tukoksen aiheuttanut hyytymä joko imetään katetrin lävitse pois tai "kalastetaan" sitä varten suunnitellulla verkkoputkella.

Suomessa trombektomioita tehdään vain yliopistosairaaloissa ja Pohjois-Suomessa siis ainoastaan OYS:ssa. Helikopterikuljetukset mahdollistavat hoitoon pääsyn isolle osalle Lapin asukkaistakin. Oulussa vuonna 2015 hoidetuista aivoinfarktipotilaista yli 92 prosenttia oli elossa 90 päivän kuluttua infarktista.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Etusivullamme juuri nyt: