Toivoa on yhtä pitkästi kuin on kasvukauttakin

Edellytykset keskimääräiseen kokonaisviljasatoon ovat edelleen olemassa, mutta alueelliset ja tilakohtaiset erot ovat tänä vuonna erityisen suuret sateiden paikallisuudesta johtuen. Tulevien viikkojen sää vaikuttaa ratkaisevasti sadon laatuun.

Tuovi Pulkkkanen
Toivoa on yhtä pitkästi kuin on kasvukauttakin
Tuovi Pulkkanen

PYHÄJOKILAAKSO Kesän sadon kokonaiskuvaa on liian aikaista luoda vielä. Nurmea ja viljaa nautakarjatilallaan Kärsämäellä viljelevä MTK-Kärsämäen johtokunnan puheenjohtaja Pekka Kumpulainen sanoo, että vasta kun lumi on maassa voidaan menneen kesän satokausi käsitellä joko hyvänä, kohtalaisena tai huonona.

–Tässä vaiheessa nurmen osalta näyttää siltä, että kylmästä alkukeväästä riippumatta se ei kuitenkaan ole huono. Alueelliset vaihtelut ovat tänä kesänä todella isoja jopa kyläkunnittain. Paikat, joihin sadekuurot ovat sattuneet ovat kasvaneet hyvin ja sato on ollut rehevää, mutta kuivilla paikoilla odotellaan edelleen toisen rehusadon kasvamista.

Nurmen ensimmäinen sato saatiin korjattua pitkän aikavälin tarkastelulla viikon verran myöhässä.

–Olemme kuitenkin viime vuosina tottuneet korjaamaan satoa aikaisin ja jos näihin vuosiin vertaa, sadonkorjuussa oltiin jäljessä noin 2-3 viikkoa. Se heijastuu tietysti syksyyn ja koska sää ei heinäkuussakaan lämmennyt, toisen sadon korjuuta jouduttiin venyttämään. Hyvin harvalla tilalla kolmannen sadon kerääminen tulee ajankohtaiseksi.

Kuivan heinä osalta tilanne tulee olemaan heikko. Sitä on saatu korjattua laadukkaana ja hyvänä todella vähän.

–Hevospuolella heinän hinta tulee olemaan ensi talvena kova.

Viljasato Kärsämäellä ja lähikunnissa vaikuttaa tällä hetkellä tasaisen hyvältä.

–Satoa on luvassa, mutta myös vilja tarvitsee lämpöä kovasti. Heinäkuussa oltiin lämpösummasta noin 200 astetta jäljessä ja se tarkoittaa karkeasti, että kasvu on myöhässä 14-16 päivää. Sadonkorjuu siirtyy aikaisillakin lajikkeilla syyskuulle. Tähkälle tulo ja sadon muodostuminen on ollut niin hidasta.

Kumpulainen sanoo, että jos satovuodesta tulee viljelijöille heikko, sitä pitää yrittää jotenkin täydentää.

–Jos säilörehusadosta tulee hyvä tai kohtalainen, sitä voidaan täydentää esimerkiksi oljella. Jos sato jää huonoksi, silloin on pakko lisätä ostopanosten määrää. Siinä tapauksessa joudumme tinkimään tuloksesta. Huonon vuoden tulokset täytyy kiriä tulevina vuosina kiinni.

Maatilojen marginaalit ovat kuitenkin pieniä ja Kumpulainen sanoo, että isoja takaiskuja ei oikein kestä tulla, koska tilan osuus tuloksesta on niin kapea. Riskin varaa ei oikeastaan ole olemassa.

–Karjatilalla se tarkoittaa sitä, että jos viljasato ei onnistu, se joudutaan korvaamaan väkirehulla, jolloin menetys on kaksinkertainen. Tila menettää viljaan satsatun panoksen ja joutuu ostamaan korvaavan rehun tilalle. Puhtaalla viljatilalla myyntitulo jää nollaan ja tila jäät hehtaaritukien varaan.

Satoennusteita ei kuitenkaan voida vielä lyödä lukkoon. Kumpulainen sanoo, että jos sää pysyy tämän hetkisen kaltaisena kuukauden verran, se paikkaa tilannetta huomattavasti.

–Jos käy niin, että ilmat jäähtyvät huomattavasti, tilanne voi kääntyä viljelijöiden osalta huonoksi. Pitkän aikavälin sääennustetta seurattuani näyttää siltä, että mahdollisuudet tähän on olemassa. Toivoa ei siis kannata vielä heittää säilörehun ja heinän omavaraisuuden suhteen. Vielä on kesää ja kasvuaikaa jäljellä. Toisaalta syksyllä öiden pimetessä viljan joutuminen hidastuu. Synkyyteen ei ole vielä syytä vaipua. Toivoa on jäljellä niin kauan kuin kasvukauttakin.

Myös Siikajoen maaseutuasiamies Pekka Seppinen toteaa, että alueen viljakasvustot ovat aika reheviä ja hyvin versoneita suurimmassa osassa lohkoja.

–Kasvustot ovat jonkin verran myöhässä ja jyväsadon määrästä on vielä vaikea antaa arviota. Säätila tulevan kuukauden aikana vaikuttaa siihen millainen viljasadosta lopulta tulee. Jos sää on lämmin sadosta voi vielä tulla hyvä, mutta jos tulee hallaa, se voi verottaa satoa pahastikin.

Ohran, kauran ja vehnän kasvustot meidän alueellamme ovat tällä hetkellä hyvän näköisessä kasvussa.

Nurmen ensimmäinen säilörehu jäi pieneksi kylmän alkukesän takia, mutta sen jälkeen nurmi on kasvanut hyvin.

–Toista sato nurmesta on korjattu ja tulevan syksyn säästä riippuu saadaanko kolmatta satoa alueella korjattua.

Seppinen toteaa, että syksyn säätila kaiken kaikkiaan ratkaisee aika paljon.

–Kesän lämpösumma on ollut aika pieni ja se on hidastanut kehitystä, mutta toisaalta vettä on tullut sopivassa suhteessa. Perunalle kesän vesi ja lämpöolosuhteet ovat olleet optimaaliset ja sen sadosta on tulossa ainakin kohtalainen. Myös perunan kasvu on myöhässä ja loppusyksylle tarvitaan lämpöä, että se ehtii kasvaa riittävän isoksi.

Viime viikon paikalliset ukkoskuuro, joista on satanut myös rakeita, ovat lakoonnuttaneet rehevää ja painavaa kasvustoa.

Viljan lakoontumista pyritään estämään jalostuksella, lannoituksella ja kortta vahvistavilla aineilla.

–Ennen vanhaan karjanlantaa ajettiin pelloille isoja määriä, se kasvatti kortta ja vilja lakoontui helposti. Tänä päivänä typpilannoituksen määrää rajoittaa niin sanottu nitraattidirektiivi sekä maatalouden ympäristötukijärjestelmä. Myös viljalajikkeita on jalostettu vahvemmiksi. Lisäksi kesäkuussa viljalle ruiskutettavalla korrenvahvistajalla pystytään vaikuttamaan korren vahvuuteen ja pituuteen.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Etusivullamme juuri nyt: