Laura Seppä

Veriruokien laitto on nykyihmisten keittiöissä harvinaista. Vihannissa lauantaina kekrityöpajaa vetänyt kotitalousasiantuntija Helena Lahdenperä Oulun maa- ja kotitalousnaisista tietää kokemuksesta, että veri on raaka-aineena nykyään harvinainen.

Jos Lahdenperä saisi valita perinteisistä ruokalajeista yhden sortin, joka on hieman painunut unohduksiin, ja jota hän toivoisi ihmisten kokeilevan, se olisi veripalttu. Tunnetaan myös nimellä verivanukas. Siihen tulee veren lisäksi muun muassa ohrajauhoja, ruisjauhoja, sipulia, pekonia, meiramia ja ruokasoodaa.

–Monet sanovat, että verta ei kotona enää käsitellä. Kun ihmiset maistavat veripalttua, monet sanovat, että se on niin suun mukaista. Jos vain sielu sietää, että voi verta syödä, niin olen ihan varma, että tästä tykkää, Lahdenperä suosittelee.

Kekri on ikiaikainen sadonkorjuun ja syysteurastusten ympärille rakentunut juhla. Sitä on vietetty Euroopassa yli 4000 vuotta. Kekrillä on samat juuret kuin halloweenillä, sillä irlantilaiset maahanmuuttajat veivät sen mukanaan Amerikkaan. Siellä kekri muuntui nykyiseksi halloweenperinteeksi.

Perinteiseen kekriin kuuluvat yhteinen tekeminen ja ruuan nauttiminen yhdessä. Lahdenperä uskoo, että ruoka- ja kekriperinteessä ihmisiä kiehtoo historia ja arvokkuus.

–Syksy on sadonkorjuun aikaa. Vaikka itsellä ei olisi kasvimaata tai karjaa, voi kuitenkin iloita uudesta sadosta, Lahdenperä toteaa.

"Ei rakkauvella pottuja höystetä, lihhaa siihen tarvitaan."

Sananparsi Merijärveltä

Ei se saalis mittään vaan se pyynti, eikä liha mittään vaan se liemi."

Sananparsi Haapavedeltä

"Talakkuna, muttihuttu ja tippavelli ovat Jumalan viljaa suuruksena."

Sananparsi Kärsämäeltä

"Olokaa hyvä ja ottakaa, pankaa sekkaan ja kastakaa, vaan äläkää nissuun koskeko."

Sananparsi Vihannista

Vihannin yläkoulun kotitalousluokassa sadonkorjuulla herkuteltiin pitkän kokkauspäivän päätteeksi tosissaan. Veripaltun lisäksi naiset nostelivat tarjolle muun muassa punajuuriohralaatikkoa, hernetuuvinkia, haukipateeta ja kaalisalaattia.

Pisimpään sai valmistua possun niska, halvin osa ruhoa. Se sai jo edellispäivänä pintaansa mausteita ja vetäytyi tekeytymään. Työpajan aamuna se pääsi muhimaan uunin lämpöön.

–Perunasalaattia teemme vanhalla reseptillä. Siihen tulee perunan lisäksi porkkanaa ja selleriä keitettynä sekä maustepippurilla maustettu sinappiöljykastike. Resepti on löytynyt Pohjois-Pohjanmaan museon arkistosta. Ihan helmi, Lahdenperä kehuu.

Maistuva ruokamaraton päättyi silkkiseen marjakiisseliin, perinteiseen sokerikakkuun sekä rapeisiin kaneliässiin, joiden resepti on vihantilainen.

–Pikkuleipätaikinaan laitetaan pullataikinaa. Voisi kuvitella, että se sitkistää taikinaa, mutta ne ovat suussa sulavia. Se on hiukan hankalaa leipoa, mutta se on vaivan väärti, Lahdenperä huomauttaa.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Etusivullamme juuri nyt: