Bioetanolille on syntymässä liikenteessä kasvava tarve, johon Haapavedelle suunniteltu biojalostamo pyrkii vastaamaan. NordFuel -hankkeen aikataulu on kunnianhimoinen, mutta sen vetäjän Timo Strengellin mukaan täysin realistisesti toteutettavissa. Biojalostamo pyritään saamaan tuotantoon jo loppuvuonna 2021.
Hankkeeseen liittyviä ympäristölupahakemuksia on nähtävillä parhaillaan kaksin kappalein. Strengell uskoo, että hankkeella on alueella vahva tuki.
– On globaalisti ainutlaatuista ottaa tällaista kokoluokkaa ja teknologiaa käyttöön. Näkisin tämän todella positiivisena hankkeena alueelle. Työllistävyys on yksi asia, mutta alueelle tulee myös osaamispotentiaalia ja vierailijoita. Tällainen laitos tulee olemaan suuren mielenkiinnon kohteena, Strengell toteaa.
Laitos ottaisi raaka-aineensa noin 150 kilometrin säteeltä muun muassa saha- ja metsäteollisuuden sivuvirroista. Bioetanolia syntyisi esimerkiksi latvuksista, oksista, rangoista ja purusta. Raaka-aineasioista Kanteleen Voima Oy tekee selvitystä Luonnonvarakeskuksen kanssa. Biojalostamo nielisi puuta kaksi rekka-autollista tunnissa.
– Metsiä ei ruveta kaatamaan siksi, että saataisiin raaka-ainetta, emmekä me kilpaile raaka-aineesta kenenkään kanssa lähialueella. On hyvä, että raaka-aineelle luodaan lisää jalostusarvoa. Muuten se poltettaisiin tai se mätänisi metsään, Strengell huomauttaa.
Kanteleen Voiman ruotsalainen yhteistyökumppani Sekab tekee parhaillaan koeajoja raaka-aineella. Yhtiöllä on pitkä kokemus pohjoismaisesta havupuusta etanolin tuotannossa.
– Teknisen puolen kanssa on edetty. Nyt testataan ja varmistetaan, että suunnitelmat toimivat niin kuin on ajateltu, käyttöpäällikkö Teija Mäyrä Kanteleen Voimasta toteaa.
Biojalostamo sijoittuisi Kanteleen Voiman voimalaitoksen viereen, joka on ollut tehoreservissä kesäkuusta 2015 saakka. Laitokset ruokkisivat toinen toisiaan. Voimalaitos käyttäisi nykyisten polttoaineiden lisäksi biojalostamon sivutuotteina muodostuvaa ligniiniä, biokaasua ja raakatärpättiä. Myös prosesseissa syntyvät hajukaasut on tarkoitus polttaa voimalaitoksen kattilassa energiaksi. Biojalostamo puolestaan käyttäisi voimalaitokselta tulevaa prosessihöyryä.
Biojalostamo maksaisi 150 miljoonaa euroa. Se loisi alueellisesti 350 työpaikkaa. Laitos tuottaisi vuosittain noin 65 000 tonnia bioetanolia, biokaasua 250 gigawattituntia ja ligniiniä 230 000 tonnia. Biokaasun osalta laitoksesta tulisi Pohjoismaiden suurin.