Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntavaalit järjestetään vuoden 2026 marraskuussa. Noin kolme miljoonaa äänioikeutettua pääsee valitsemaan noin 340 seurakuntaan uusia luottamushenkilöitä nelivuotiskaudelle 2027–2030. Vaalipäivä on sunnuntai 15.11.2026, ja ennakkoäänestys järjestetään 3.−7.11.2026.
Seurakuntavaalit ovat paikalliset vaalit. Kirkon jäsenenä pääsee vaikuttamaan oman seurakunnan työhön ja tulevaisuuden suuntaan joko asettumalla ehdolle luottamushenkilöksi tai äänestämällä. Äänioikeus on viimeistään vaalipäivänä 16 vuotta täyttäneillä jäsenillä, todetaan Kirkon viestinnän tiedotteessa.
Vaaleja on kahdet erilaiset. Mikäli seurakunta on itsenäinen, vaaleissa valitaan jäsenet kirkkovaltuustoon. Jos seurakunta kuuluu seurakuntayhtymään, luottamushenkilöt valitaan erikseen seurakunnan seurakuntaneuvostoon sekä yhtymätasoiseen yhteiseen kirkkovaltuustoon. Luottamushenkilöpaikkoja oli viime vaaleissa jaossa 7500.
Luottamushenkilöt päättävät seurakunnan toimintaan, henkilöstöön ja talouteen liittyvistä asioista.
Luottamushenkilöt vaikuttavat osaltaan laajemminkin siihen, millainen on kirkon tulevaisuus. He valitsevat maallikkoedustajat kirkolliskokoukseen, joka on koko kirkon korkein päättävä elin. Heillä on äänioikeus hiippakuntansa piispan vaalissa sekä hiippakuntavaltuuston vaalissa.
Ehdokkaaksi voi asettua 18 vuotta täyttänyt konfirmoitu kirkon jäsen. Ehdokasasettelu on käynnistynyt ja päättyy 15.9.2026 klo 16, jolloin valitsijayhdistysten perustamisasiakirjat on oltava toimitettuina kirkkoherranvirastossa.
Valitsijayhdistysten taustat voivat olla hyvin erilaisia. Yhdistyksen taustalla voi olla esimerkiksi puolue tai herätysliike, mutta valitsijayhdistyksen voi perustaa myös esimerkiksi kaupunginosan tai jonkin yhdistävän paikallisen teeman äärelle. Ehdokkaita voi yhdistää ajatus vaikkapa nuorten aseman vahvistamisesta, ympäristötyön tai jumalanpalveluselämän kehittämisestä tai tasa-arvon edistämisestä kirkossa.
– Seurakuntavaalivaalit tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden vaikuttamiseen. Paikallisesti päätettävät asiat vaikuttavat suoraan alueen ihmisten elämään. Myös seurakunnilla on hieno mahdollisuus kertoa siitä, mitä kaikkea hyvää sen arjessa ja juhlissa tehdään, sanoo projektipäällikkö Annmari Salmela.
– Hyvät vaalit saadaan hyvillä ehdokkailla. On myös tärkeää, että ehdokaslistat on nimetty selkeästi ja niiden tavoitteet on selkeästi ilmaistu. Äänestämisen esteiksi on kerrottu muun muassa se, että ehdokkaita ei tunneta, eikä listoista tiedetä, mitä asioita ne ajavat.
– Koska kyseessä on aina seurakuntakohtainen, paikallinen vaali, saattaa yllättävän pienilläkin äänimäärillä päästä päättämään jopa miljoonaluokan hankkeista. Useilla seurakunnilla on esimerkiksi kiinteistöihin liittyviä haasteita - niitä on liikaa, tai peruskorjaustaakka uhkaa viedä rahat toiminnalta. Tällaisiin asioihin luottamushenkilöt pääsevät ottamaan kantaa, Salmela toteaa.