Tilaajille

Ener­gia­ver­kos­ton kas­vus­ta tuntuva hyöty ete­läo­san kun­nil­le – Ra­ken­ta­jil­le tar­vi­taan asuin­si­jo­ja alueel­ta

Nivalan mittavan biolaitoksen rakentaminen on hyvässä vauhdissa. Oulaistelainen Rakennusliike Sorvoja on aliurakoitsijoiden kanssa päässyt jo maan pinnalle työstämään rakennusten pohjarakenteita.
Nivalan mittavan biolaitoksen rakentaminen on hyvässä vauhdissa. Oulaistelainen Rakennusliike Sorvoja on aliurakoitsijoiden kanssa päässyt jo maan pinnalle työstämään rakennusten pohjarakenteita.
Kuva: Jari Niemi

NIHAKin toimialueelle on syntymässä uusi tukijalka energian tuotannosta ja sen mukanaan tuomista teollisista työpaikoista. Alue kiinnostaa lukuisia kansainvälisiä ja kansallisia yrityksiä.

NIHAKIN aluekehityspäällikkö Kimmo Niskanen on vakuuttunut siitä, että energiaa tarvitsevien isojen kansainvälisten ja kansallisten yritysten kiinnostus Oulun eteläisiä jokilaaksoja kohtaan tuottaa vielä lukuisia investointeja vuosikymmenen loppuun mennessä.

– Lukuisat isot investorit ovat kiinnostuneet alueestamme, koska meillä on jo nyt ja jatkossa vielä paljon enemmän tarjolla energiaa heidän käyttöön toisin kuin Etelä-Suomessa. Ollaan kerrankin moottoritien varrella, tiivistää Niskanen.

Kala-, Pyhä- ja Siikajokilaakson kuntien paalupaikka tuottaa Kimmo Niskasen mukaan jatkossa alueelle useita sähköä tai vetyä tuotannossaan hyödyntäviä yrityksiä. Näitä voivat olla muiden muassa datakeskus, biopolttoaineita valmistava yritys, lannoitteita valmistava yritys, elintarviketeollisuuden yritykset ja lentokonepolttoainetta valmistava yritys.

Datakeskusta havitellaan joko Nivalan tai Haapajärven isojen, Fingrid Oy:n omistamien, sähköasemien ja niiden kylkeen rakentuvien akkuvarastojen kanssa samoille teollisuusalueille.

Hankkeiden toteutuminen on alkanut Nivalan massiivisen biokaasulaitoksen rakentamisella, jota rakentaa parasta aikaa oulaistelainen Rakennusliike Sorvoja Oy.


Biokaasulaitoksista on jokilaaksoihin muodostumassa verkosto, jos kaikki suunnitelmat toteutuvat. Nivalan 100 miljoonaa euroa maksavan laitoksen lisäksi Oulaisiin, Kärsämäelle, Reisjärvelle ja Siikajoelle on valmistunut suunnitelmat 50 GWh:n kokoisista laitoksista, joista jokainen pystyy käsittelemään noin 100 000 tonnia karjan lantaa ja noin 20 000 tonnia peltobiomassoja vuosittain sekä ottamaan hiilidioksidia talteen noin 10 000 tonnia vuodessa. Jokaiseen neljään biovoimalaan arvioidaan syntyvän 20 työpaikkaa.

Neljä pienempää biokaasulaitosyksikköä maksavat arviolta 120 miljoonaa euroa yhteensä eli 30 miljoonaa euroa jokainen. Kaikille niille arvioidaan löytyvän tarpeeksi raaka-ainetta noin 30 kilometrin säteellä laitoksesta.

Kaikkien neljän biokaasulaitoksen rakentamisesta kiinnostui kuusi investoijaehdokasta, joista loppusuoralle on nyt valittu kaksi. Yritysten nimiä julkistetaan vasta sopimusten syntymisen yhteydessä.

– Valtiolta on tulossa keväällä taas investointien verokannustimia. Viime keväänä ensimmäisen kerran toteutettu vastaava verokannustimien jako oli onnistunut, joten jatkosta voidaan olla melko varmoja, selvittää Kimmo Niskanen.

Verokannustimien mittavana etuna on se, että investoimaan ryhtyneet yritykset voivat vähentää verojen maksuja tietyn euromäärän kunnes sovittu investointiavustus täyttyy. Jos investointi ei toteudu, avustuskaan ei toteudu.

Kaikkien neljän pienemmän biolaitoksen odotetaan valmistuvan vuoden 2028 loppuun mennessä.  Oulaisissa on tarvittavasta kaavamuutostyöstä saatu useita tarjouksia konsulttiyhtiöiltä. Muissa kolmessa kunnassa asemakaava-alueet ovat jo hyväksyntävaiheessa.


NIHAK arvioi, että tänä vuonna valmistuvien hankkeiden yhteinen investointisumman on 1,1 miljardia euroa. Kutakuinkin samanlainen summa uppoaa hankkeisiin vuonna 2027. Alueen nyt tiedossa olevien noin 132 investointihankkeen kehitystä esisuunnittelusta valmistumiseen voi seurata NIHAKIN kehittämästä Dataikkunasta.

Tänä vuonna arvioidaan alkavan Nivalan mittavan biolaitoksen lisäksi muun muassa VSB Uusiutuva Energia Suomi Oy:n Haapaveden  Puutiosaaren 49 tuulivoimalaa ja aurinkopuiston käsittävän kohteen rakentaminen. Hankkeen investointien arvioidaan nousevan lähes 500 miljoonaan euroon ja valmista pitäisi tulla vuonna 2029.

Puutiosaaren hybripuiston sähkö ohjataan Fingrid Oy:n  Uusnivalan sähköasemalle, jonne johdetaan myös Oulaisten ja Haapaveden rajamailta OX2 -yhtiön 30 tuulimyllyn tuottama sähkö. Tuulipuistoista rakennetaan 400 kV:n voimajohtolinja Nivalaan.

Haapavedellä on lisäksi Puhuri Oy:llä suunnitelmissa rakentaa 39 tuulimyllyn puisto Piipsan alueelle, josta sähkö ohjataan Fingridin Pihtinevan sähköasemalle.

Uusnivalan sähköasemalle valmistuu tänä vuonna myös L&G NTR Clean Power Oy:n ja Ingrid Capacity ja locus energy Oy:n akkuvarastot, jotka yhteensä maksavat 75 miljoonaa euroa. Lisäksi tänä vuonna valmistuu myös Oomi Solar Oy:n Nivalan Näljännevan aurinkovoimala, jonka investoinnin suuruudeksi arvioidaan lähes 100 miljoonaa euroa. Aurinkopaneeleita voimalaan kasataan kaikkiaan 110.108 kappaletta.

Pidempää aikataulua ennakoidaan Nord Fuel Oy:n Haapaveden biotuotetehtaalle, joka käyttää raaka-aineena sahateollisuuden sivutuotteena syntyvää sahanpurua, metsätalouden hakkuujätteitä sekä nuorten metsien hoidossa syntyvää pieniläpimittaista rankaa. Peräti 500 miljoonaa euroa maksavan kohteen ennakoidaan valmistuvan vuonna 2029 ja sen kapasiteetti on 70 000 tonnia bioetanolia, 70 GWh nesteytettyä biokaasua, 95 000 tonnia puhdasta ligniiniä sekä noin 45 000 tonnia ligiinikakkua, 200 000 tonnia biopohjaista hiilidioksidia.

NIHAKin hankkeiden joukosta ei toistaiseksi löydy kaivosyhtiöiden hankkeita. Esimerkiksi Haapajärven Kopsassa on kaivosyhtiö Fennia Gold Oy jo perustanut kaivospiirin. Kultamalmion suuruutta selvitetään myös Oulaisten Matkanivan Pontion alueella, jossa Finkivi Oy:n syväkairausten odotetaan tuovan lopullisen selvyyden neljä kilometriä pitkän ja erittäin lupaavan pidetyn malmion kultapitoisuuksista ja malmion muodosta.

Kimmo Niskanen on ilahtunut myös siitä, että Pohjois-Pohjanmaa kulkee etukenossa myös vedyn suhteen. Gasgrid Oy:n suunnittelema valtakunnan läntinen päälinja halkoo jokilaaksojen alueen ja sen jatkoksi on ensimmäisenä Suomessa suunniteltu myös kaikki Oulun eteläosan kunnat kattava alueverkko. Se kiertelee kaavoitetulta teollisuusalueelta toiselle.

– Reitti on hyvin alustava ja liikkumavaraa on, korostaa Kimmo Niskanen.

Mittavan energiaverkoston rakentamisessa NIHAK ennakoi tarvittavan uutta työvoimaa seuraavien vuosien aikana yli 3 000 työntekijää. Kun tiedossa olevat energiahankkeet ovat valmistuneet, pysyviä työpaikkoja arvioidaan syntyvän niiden ylläpitoon noin 700:aa. Kun tämän päälle lasketaan energiahankkeiden tuottamat uudet teollisuuden työpaikat, voidaan todeta, että työpaikkakehitys on todella merkittävä.

– Alueelta löytyy nyt noin 800 rakentajaa, joten tiedossa on kova tarve projektiaikaiselle majoituksen lisäämiselle ja jatkossa saattaa tulla kova pula sekä vuokra- että omistusasunnoista”, ennakoi Kimmo Niskanen.

Oulaisten kaupunginhallituksen päätöstä muuttaa työllisyyspäällikön virka elinkeinopäällikön viraksi Kimmo Niskanen tervehtii ilolla, mutta toivoo samalla, että yhdessä tekemisen kulttuuri säilyy hyvänä.

– Yhteistyötähän tämä elinkeinojen hoitaminen on.  Elinkeinopäällikkö työskentelee kuntarajapinnassa ja isommissa hankkeissa NIHAK tulee avuksi, toteaa Kimmo Niskanen.

Ilmoita asiavirheestä