Perämeren satamiin Ruotsin puolella on annettu ensimmäiset liikennerajoitukset. Tästä jäätalvesta ennustetaan lauhaa – jo viidettä kertaa peräkkäin.
Perämeren pohjukassa on rannoilla ohutta jäätä. Ruotsin puolella Luulajan edustan saaristossa jäätä on jo niin paljon, että Ruotsin viranomaiset ovat antaneet ensimmäiset liikennerajoitukset Perämeren satamiin. Suomessa satamamurtaja AHTO on joutunut avustustehtäviin tuulen siirrettyä jääkenttää sen verran, että liikenne Tornioon vaikeutui.
–Viimeisin pitkän ajan kausiennuste näyttää, että tästäkin jäätalvesta olisi tulossa viime talvien kaltainen 'peruslauha' jäätalvi, jo viides perättäinen. Tämä olisi ensimmäinen kerta, kun leutoja talvia on viisi peräkkäin, kertoo Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija Jouni Vainio.
–1980- ja 1990-lukujen taitteessa oli jakso, jolloin viiden leudon talven jakson katkaisi vain talvi 1991, joka juuri ja juuri lasketaan keskimääräiseksi. Myös 1930-luku oli kaikkiaan leuto – tuolloin leudohkot keskimääräiset ja leudot talvet vuorottelivat."
Viime talvien kaltaiset peruslauhat talvet eivät kuitenkaan ole helppoja talvia liikenteen kannalta. Kun leudot tuuliset jaksot ja muutaman päivän pakkasjaksot vuorottelevat, pakkasilla syntyneet jäät ajautuvat tuulisilla jaksoilla satamien edustoille ja vaikeuttavat liikennettä.
Sata vuotta sitten, Suomen itsenäistyessä ja jäätalven 1917–1918 alkaessa, jään muodostuminen oli vasta aluillaan. Joulukuun alussa Suomessa vallitsi kirpeä talvisää ja jäätä muodostui nopeasti. Joulukuun 7. päivänä vuonna 1917 julkaistussa jäätalven kartassa numero 3 jäätä on lähinnä vain Perämeren koillisnurkassa.
Itsenäisen Suomen ensimmäisestä jäätalvesta muodostui keskimääräinen, jäällisen alueen suurin laajuus oli 166 000 neliökilometriä. Talven kuvauksessa
sanotaan:
–Jäävuosi alkoi lämpöisen syksyn vuoksi myöhäiseen ja loppui jokseenkin aikaisin; tästä huolimatta kehittyi siitä tavalliseen aikaan varsinaisen keskitalven jäätilanne.