Haapaveden Metsästysyhdistys on täyttänyt 70 vuotta. HaMy on sekä pinta-alaltaan että jäsenmäärältään Suomen suurimpia metsästysseuroja. Jäseniä sillä on noin 1000.
Juhlat juhlittiin viime torstaina hirvipeijaisten yhteydessä Jedulla. Paikalla oli noin 450-henkinen yleisö. Peijaishirvet ampui Riihikaarron hirviporukka. Hirvenlihaa arvottiin juhlassa poikkeuksellisen paljon.
Lisäksi kuultiin puheita ja musiikkia. Puheenjohtaja Sauli Halmetoja toi esille suomalaisen metsästyskulttuurin.
– Sitä voidaan ylpeinä edustaa, ei ole mitään hävettävää. Metsästyskulttuuri on onneksi säilynyt täällä omana, eikä siihen ole otettu vieraita vaikutteita muualta, Halmetoja toteaa.
Haaste on sama kuin monissa muissakin yhdistyksissä: miten saada nuoria mukaan.
– Nuorilla on tänä päivänä erilaisia harrastuksia, ja kun he lähtevät muualle opiskelemaan, metsästysmahdollisuuksia ei välttämättä siellä ole. Harrastus saattaa jäädä, Halmetoja huomauttaa.
– Aloittavia metsästäjiä meillä kuitenkin on. Meille tulee joka vuosi noin 15-20 uutta metsästäjää, hän kertoo.
Halmetoja toi esiin myös metsästyksen eettisyyden ja kritiikin, jota metsästäjiä kohtaan on esitetty eri tahoilta. Esillä on ollut muun muassa se, voidaanko tiettyjen lajien metsästys sallia, tai voidaanko sitä jatkaa.
– Vuoropuheluyhteyden ylläpitäminen eri sidosryhmien kanssa on tärkeää. Me emme voi vetäytyä kuoreen ja sivuuttaa asioita. Ne eivät etene, jos keskusteluyhteyttä ei saada aikaiseksi, Halmetoja korostaa.
Ilonaiheena juhlassa mainittiin muun muassa erinomaiset suhteet maanomistajiin päin. Seuralle on vuokrannut maata kaikkiaan yli 1000 maanomistajaa.
Suomen Riistakeskuksen Oulun alueen riistapäällikkö Harri Hepo-oja muistutti metsästyksen olevan monipuolinen harrastus. Siihen liittyy myös riistanhoitoa, ampumista ja koirahommaa.
– Lisäksi metsästysseurat taitavat olla nykyisin syrjäisemmillä kylillä suurin piirtein ainut toimiva yhdistys. En sano, että Haapavedellä näin olisi, mutta monin paikoin on, Hepo-oja totesi.
Juhlassa puhuttiin toki myös petoasioista. Pyhäjokiseutu uutisoi niistä käänteistä erikseen myöhemmin.
Lisäksi juhlassa palkittiin pitkä liuta metsästysseurassa toimivia aktiiveja. Suomen Riistakeskuksen myöntämän kultaisen ansiomerkin saivat Juhani Karvonen, Matti Niemiaho ja Jorma Kallio. Suomen Riistakeskuksen myöntämän hopeisen ansiomerkin saivat Heikki Halla-aho, Hannu Riuttanen, Heikki Halmetoja, Kalervo Seppä, Lauri Seppä, Hannu Lepistö, Väinö Lappeteläinen ja Pentti Vehkalahti.
Haapaveden riistanhoitoyhdistyksen myöntämän pronssisen ansiomerkin saivat Esa Orava, Veikko Kauttio, Vesa Laukka, Olavi Junno, Väinö Vatjus, Martti Huttula, Matti Ryyti, Jani Puolitaival, Sauli Halmetoja, Martti Seppä, Aate Aittola, Reijo Honkala, Arto Veikkola, Raimo Mäkikangas, Kalevi Hautala, Lauri Hyyppä, Pekka Piilinen ja Jari Laukka.