Eriarvoisuuden lisääntyminen näkyy Opetushallituksen tilastoissa. Esimerkiksi A-kielen, eli ensimmäisen vieraan kielen, opiskelua ei oppilas voi useinkaan valita itse, vaan valinta on tehty valmiiksi, sillä vaihtoehtoja on vain yksi. Tilastojen mukaan 52 prosenttia opetuksen järjestäjistä järjestää vain A1-englannin opetusta.
Tilanne voidaan korjata Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtajan Sanna Karppasen mukaan vain rahoitusta lisäämällä. SUKOLin mukaan kieltenopetuksen järjestämiseen kohdistettua rahoitusta tulee lisätä niin, että kaikki opetuksen järjestäjät voivat aloittaa kieltenopetuksen varhentamisen ja kieliohjelman monipuolistamisen lähivuosien aikana.
Tutkijat ovat viimeisen kymmenen vuoden ajan kiinnittäneet erityistä huomiota oppimistulosten eriytymiseen. Kuntien väliset erot ovat kasvaneet samoin kuin erot kaupunkikoulujen ja maaseudun koulujen välillä. Alueellisten erojen lisäksi tyttöjen ja poikien koulutuksellinen epätasa-arvo on lisääntynyt. Toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi ovat jääneet liian kevyiksi ja sirpaleisiksi.
Epätasa-arvo näkyy Karppasen mukaan hyvin myös mahdollisuuksissa opiskella kieliä. Monipuolinen A-kielen tarjonta keskittyy eteläiseen Suomeen. Helsinkiläinen ja tamperelainen oppilas voi valita ensimmäisen A1-kielen viiden eri kielen joukosta. Seuraavaksi laajimmat valinnanmahdollisuudet ovat Turussa ja Espoossa, joissa valittavia A1-kieliä on neljä.
Pohjoisemmista kaupungeista parhaat mahdollisuudet A-kielen opiskeluun on Oulussa, jossa oppilaat voivat valita 5. luokalla alkavaksi vapaaehtoiseksi A2-kieleksi espanjan, saksan, ranskan, ruotsin tai venäjän. Ensimmäinen vieras kieli on koko kaupungissa englanti.