Pyhäjokiseutu
Haapaveden seurakunnan kirkkoneuvosto on käsitellyt vuoden 2019 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen ja on antanut ne tilintarkastajalle sekä edelleen kirkkovaltuustolle käsiteltäväksi.
Vuosi 2019 oli hyvän osallistumisen vuosi. Jumalanpalveluksia ja niistä messuja pidettiin hieman enemmän kuin edellisenä vuonna ja jumalanpalveluksiin osallistui enemmän kuin edellisenä vuotena.
– Jumalanpalveluksen asema seurakuntaelämän ytimessä on tunnistettu ja tunnustettu. Kaiken arkitoiminnan voima lähtee messusta ja kaikki arkitoiminta johtaa messuun. Messu ei silti ole pakkomielle. Mutta messu helposti unohtuu, kirkkoherra Mauno Soronen ja talouspäällikkö Sirpa Salo kertovat.
Seurakunnassa koetaan, että hyvän kehityksen taustalla voidaan nähdä ainakin kymmenen erilaista kehityspolkua:
– Yhden messun ajatteluun siirtyminen. Jokainen messu, viikkomessu, tuomasmessu, metsämessu jne. ovat seurakunnan yhtä jumalanpalveluselämää. Ei ole erityismessuja eri tavoin ajatteleville. Eri tavoin ajattelevat kokoontuvat yhteen messuun ja saavat ajatuksilleen pohdittavaa.
– Jumalanpalvelusryhmät. Alkuinnostuksen jälkeen ei ole vielä syntynyt toista innostusta, mutta en epäile, etteikö sellainen synny.
– Kaikki työalat ovat ottaneet toimintasuunnitelmaansa messun. Vaikka se on ollut siellä ennenkin, on se nyt selkeämmin ja jäsentyneemmin.
– Järjestöt ovat mukana toteuttamassa messua.
– Musiikkiryhmien ja eri musiikin toimijoiden aktiivinen osallistuminen messun toimittamiseen.
– Kastepuu, joka on tuonut uudenlaista kohtaamista ja mukavasti korostanut kasteen asemaa.
– Rippikoulun muutos. Rippikoululaiset eivät ole vain merkkien kerääjiä tai osallistujia, vaan osallisia. He itse toimittavat jumalanpalvelusta ja oppivat.
– Ehtoollisavustajien vapaampi kutsuminen. Kynnys ehtoollisen jakajaksi on korkea. Hyvä niin. Se onkin tehtävistä pyhimpiä.
– Äänentoisto ja äänenkäyttö. Vaikka uutta ei ole vielä saatu, on vanhaan kiinnitetty huomiota. On tullut selväksi, että seurakunta todella haluaa kuulla. Usko tulee vieläkin kuulosta.
– Kirkkokahvi.
Haapaveden seurakunnan vuoden 2019 tuloslaskelma osoittaa tilikauden tulokseksi 64 520 euroa ylijäämää. Positiiviseen tulokseen vaikutti merkittävästi kirkollisverotulojen kasvu 6,4 prosentilla. Kirkollisverotuloja kertyi 71 500 euroa enemmän kuin edellisenä vuonna ja ne ylittivät budjetoidun 13 000 eurolla. Kasvu kertonee paikkakunnan hyvästä työllisyydestä kuluneena vuonna.
Toimintatuotot olivat 231 957 euroa. Ne sisälsivät puun myyntituloja 52 600 euroa. Puun myyntitulot olivat talousarvion ja metsäsuunnitelman mukaisia.
Toimintakulujen toteutuma oli 1 293 800 euroa ja ne alittivat budjetoidun 61 200 eurolla. Henkilöstökulut olivat 783 000 euroa, samaa tasoa kuin edellisenä vuonna. Henkilöstökulut alittivat budjetoidun 27 000 eurolla. Muutoinkin toimintakulut on onnistuttu pitämään edellisen vuoden tasolla.
Verotuloja ja valtionrahoitusta kertyi yhteensä noin 1 331 000 euroa. Vuodesta 2016 valtionrahoitus osin korvaa seurakunnilta poistuneen yhteisövero-osuuden. Lisäksi seurakunta sai kirkkohallitukselta verotulojen täydennysavustusta 17 584 euroa. Kirkkohallitus myöntää kirkon keskusrahastosta verotulojen täydennystä seurakunnille, kun tämän laskennallinen kirkollisvero läsnä olevaa jäsentä kohden alittaa kunnan asukastiheyden ja seurakunnan jäsenmäärän mukaan määräytyvän tasoitusrajan.
Vuosikatteeksi muodostui 171 586 euroa. Suunnitelmanmukaiset poistot ovat 107 065 euroa. Haapaveden seurakunnan omavaraisuusaste on 91,62 prosenttia ja lainakanta 17,34 euroa/jäsen.
Investointeihin käytettiin tilikaudella ainoastaan 4774 euroa, joka kohdistui kirkon, seurakuntasalin ja aulan akustiikan mittaukseen. Jatkotoimenpiteenä tähän on tilattu tietokonemallinnus ja korjaussuunnitelma akustiikan ongelmien korjaamiseksi. Hammasniemen vanhan päärakennuksen maalaus suoritettiin kahden kesätyöntekijän ja ammattitaitoisen talkoovoiman avulla.
Seurakunnan jäsenmäärä oli vuoden lopussa 5667 henkilöä, jossa vähennystä edelliseen vuoteen 115 jäsentä.
Asetetusta tavoitteesta saada seurakunnan talouden suunta käännettyä niin, että tulovirrat riittäisivät kattamaan vähintään toiminnan menovirrat, on vuositasolla onnistuttu.
