Haa­pa­ve­si Folk Music Fes­ti­val ylsi ta­voit­tee­seen­sa – kä­vi­jöi­tä 11 000

20 kannelta ja lastenkurssit täyttivät lavan haasteessa, jossa yritettiin saada lavalle 100 kannelta opettelemaan kaksi haapavetisen Antti Rantosen säveltämää 5-kielissävelmää.

Ruotsalaisyhtye, Ulrika Boden with Ahlberg, Ek & Roswall, soitti kappaleita, jotka kertoivat karjamajoista ja niihin kesäisin laiduntamaan menneiden ihmisten arjesta lehmineen ja juustonvalmistuksineen.

Akateeminen naiskuoro Gloria on aloittanut toimintansa vuonna 2005 Karjalan koulutuksen kehitysinstituutin suojissa.

Ida Elinan kantelekonsertti veti salin täyteen yleisöä. Soittaja sai kehuja pitkin iltaa folkeilla olleelta väeltä. Oulaistelaislähtöinen kanteletaituri on hiljattain palannut Amerikkaan suuntautuneelta kiertueeltaan.

Lauantai-illan päättänyt Eläkeläiset-yhtye sai Folk-rinteen täyteen kanssa. Lavan edustalla meno yltyi letkatanssiksi, joka ulottui myös heinikkoalueille.

Pekko Käppi ja K.H.H.L on kansanmusiikkipiireissä jo varsin tuttu, sillä lauantai-iltana Folk-lavalla kuultu Käppi porukoineen sai fanien jalat liikkumaan tahdissa. Käppiä on kuultu Folkeilla aiemminkin.

Pentti Rasinkagas ontehnyt ja esittänyt lastenmusiikkia ammatikseen yli 30 vuotta. Folkeilla hän esitti Juha Ylikotilan, Teija Nikun ja Tomi Nurmen kanssa pupulaarimusiikkia.

Ammattiopiston metallipuolen verstas toimi hyvin myös konserttitilana. Otra-yhtyeen säveliin ja sanoihin yhtyi yleisö myös laulaen.

Isä ja tytär. Matti Kleemola ja folkkien toisena taiteellisena johtajana toiminut Piia Kleemola-Välimäki.

HAAPAVESI 100 vuotta täyttävä Suomi näkyy tämän vuoden ajan erilaisissa tapahtumissa. Se näkyi myös viikon aikana järjestetyillä Folk-kursseilla ja viikonlopun Haapavesi Folk Music Festivaaleilla.

Toiminnanjohtaja Pirjo Karjalainen toteaa, että järjestäjien tavoitteet täyttyivät, kun konserteissa kävi yhteensä noin 11 000 kuulijaa.

–Tavoitteiden saavuttamisessa auttavat hyvät esiintyjävalinnat, mutta myös sää, joka suosi meitä tällä kertaa.

Folkit vedettiin läpi hyväksi havaitulla kaavalla, mutta mukaan pyritään aina ottamaan jotain uutta.

–Erilaiset esiintyjät tuovat tietysti vaihtelua, mutta tällä kertaa meillä oli mukana myös uusi tila. Ammattikoulun työtilana toimiva metallihalli Verstas oli erittäin mielenkiintoinen esiintymistila, josta tykkäsivät sekä yleisö, että esiintyjät. Halli oli aika pimeä, yleisö pääsi lähelle esiintyjiä ja tilassa oli erikoinen metallisen pehmeä akustiikka.

Karjalainen sanoo, että jälleen kerran kiitosta on tullut paitsi yleisöltä myös artisteilta.

–Meille muualta tulevat esiintyjät ovat olleet otettuja siitä, miten meillä kohdellaan ja otetaan huomioon esiintyjät ja yleisö ja se on järjestäjille viesti ja aito palaute siitä, että olemme onnistuneet siinä mihin olemme pyrkineet.

Folkeilla on ensi vuonna 30-vuotisjuhlavuosi ja sitä varten on perustettu työryhmä, jossa on mukana myös musiikin ulkopuolelta tulevia jäseniä.

–Haluamme saada heiltä näkemystä siitä, miten he näkevät tapahtuman järjestelyt ja puitteet. Juhlavuoden kunniaksi pyrimme somistamaan aluetta entistä viihtyisämmäksi.

Myös festivaalien taiteellinen johto on tyytyväinen. Taiteellinen johtaja Piia Kleemola-Välimäki sanoo, että artistivalintojen kautta folkeille saatiin tutustumaan yleisöä, jotka niillä eivät ole aiemmin vierailleet.

–Rajoja rikkova Eläkeläiset yhtye veti lauantaina alueen täyteen. Myös Edu Kettunen, Tuomari Nurmio & Folk-Liisa ja Bluegrass-duo Grant Gordy ja Joe K. Walsh täyttivät salin.

Kleemola-Välimäki sanoo myös, että palaute sekä monipuolisesta ohjelmasta että festaritunnelmasta on ollut positiivista.

–Maailmankuulun irlantilaisen muusikon Andy Irvinen vaimo kertoi, että hänen miehensä ei yleensä kuuntele muiden esiintymisiä, eikä ole mukana festareilla kuin oman esiintymisensä verran. Hän oli kuitenkin viihtynyt meillä ja nauttinut tunnelmasta ja ollut siitä hämmästynyt.

Haapaveden kaupunginjohtaja Antti-Jussi Vahteala sanoo, että musiikki on suomalainen vientituote ja Haapavedellä joka kesä järjestettävät Folkit syntyvät laadukkaasta opetuksesta ja innokkaista oppilaista.

–Folkit ovat myös tuhansien talkootyötuntien voimannäyte, jota voimme ylpeänä esitellä muualta tuleville kävijöille.

Folkkien laaja ohjelmiston tarjoaa kaikille kävijöille sopivaa kuultavaa ja Folkit tunnetaan kursseistaan ja esiintyjistään myös ulkomailla.

–Meidän kesäisen kaunis ympäristömme on erinomainen ympäristö festivaaleille. Ne ovat meille iso tapahtuma, johon hyvin moni haapavetinen jossain muodossa osallistuu. Esimerkiksi majoituskapasiteettimme ei riittäisi ilman perhemajoituksen tuomaa lisää.

Kurssijohtaja Timo Hannula totea, että yli 200 innokasta kurssilaista ei anna viitteitä siitä, että kiinnostus kansanmusiikkiin olisi hiipumassa.

–Päinvastoin. Näyttää siltä, että kiinnostus kasvaa entisestään ja yhä nuoremmat haluavat mukaan kursseille.

Hannula toteaa, että musiikki on oivallista kotiseututyötä.

–Kun lapsi tai nuori opettelee soittamaan kansansävelmää, hän ei miellä, että se on vanhaa ja jotenkin vanhemmille ihmisille kuuluvaa. Hän soittaa perinteistä soitinta oppimisen ja soittamisen ilosta ja sitoo samalla vahvasti juurensa meidän tapauksessamme Haapaveteen, mutta myös suomalaisuuteen.

Folkit ovat Haapaveden käyntikortti, mutta kaupunginjohtajan tavoin Hannula toteaa, että ilman valtavaa määrää talkootyötä ne eivät synny. Hannula nauraa, että hänellä itsellään 104. Folk-kurssi on jo lähes vihasuhde folkkeihin, mutta ei hän ilmankaan osaa olla.

–Onhan se uskomatonta, että nyt Folkeilla on menossa jo toinen sukupolvi minun oppilaitani ja kolmas on jo tuloillaan. Lahjakkaat oppilaat ovat ne, joiden takia tätä työtä tehdään.