Sinisten Jarmo Viinala seuraa eduskuntavaalien tuloslähetystä kotonaan Haapavedellä. Hän toivoo, että ääntenlaskenta, joka on Uudellamaalla vielä kesken, toisi puolueelle yhden tai kaksi edustajapaikkaa.
– Se olisi meille hyvä päänavaus, hän miettii.
Oma vaalityö on vienyt miestä ympäri maakuntaa ja useita kertoja Kainuuseen.
– Olen osallistunut ainakin seitsemään vaalipaneeliin ja kohdannut paljon ihmisiä, hän ynnää.
Viimeksi Viinala oli ehdolla eduskuntaan vuonna 1995. Tuolloin hän ei tehnyt vaalityötä, vaan eteni matalalla profiililla Vapaan Suomen ehdokaslistalla. Toisin on nyt. Viinala sanoo kampanjoineensa tosissaan, mutta omakustanteisesti ilman puoluetukea.
– Tuntui, että kentällä kohtaamani ihmiset olivat kiinnostuneita, mutta ei se vaan tulosnumeroissa näy, hän miettii.
Iltakymmeneen mennessä Viinalan äänisaaliiksi oli kertynyt vähän toistasataa ääntä.
– En minä mitään sellaisia numerotavoitteita asettanut itselleni. Lähdin näihin vaaleihin alkutuotantoteemalla, koska sen koin läheisimmäksi itselleni. Se ei tuottanut tulosta. Kokemus on ollut antoisa, paljon olen oppinut, hän pohtii.
Viinala on seurannut sunnuntai-illan ääntenlaskentaa ja pohtinut mielessään tulevan eduskunnan rakennetta.
– Sen mukaan rakennetaan hallitusta, miten kansa on tahtonut. Voihan se mennä vaikeaksi. Sittenhän sen näkee, miten hallitusohjelman tavoitteet lähtevät maakuntiin, hän miettii.
Näissä vaaleissa läpipääsemättömyys ei muuta Viinalan arkea.
– Olen osallistunut ja antanut panokseni olemalla mukana. Olen edelleen mukana kaupungin päätöksenteossa. Pitää miettiä, missä vaiheessa sitä on niin vanha, ettei enää asetu ehdolle, hän tuumaa.
