KANNANOTTO Sosiaali- ja terveysvaliokunnan keskustalainen jäsen Hanna-Leena Mattila on pettynyt hallituksen sairaalaverkkoa koskevaan valiokunnan mietintöön. Sen mukaan Oulaskankaan sairaalassa ei voi toimia jatkossa edes perusterveydenhuollon yöaikainen päivystys. Ratkaisevaa esityksen kannalta on poistetuksi tullut Terveydenhuoltolain 50 pykälän 3 momentin sisältämä säädös, jonka myötä niiltä hyvinvointialueilta, joilla on yliopistosairaala kuten Pohjois-Pohjanmaan alueella Oulun yliopistollinen, viedään mahdollisuus järjestää perusterveydenhuollon yöpäivystys.
– Eivät auttaneet vahvat, Oulaskankaan yöpäivystyksen tarpeellisuutta puoltavat perustelut, Mattila toteaa pettyneenä ja jatkaa: Kyse on hallituksen periaatteellisesta epäluottamuksesta, joka kohdistuu hyvinvointialueiden kykyyn päättää oman alueensa palveluista.
Mattilan arvostelu kohdistuu sairaalaverkkoesityksessä yhdenvertaisuusperiaatteen sivuuttamiseen. Hän kertoo kysyneensä perusteluja asiantuntijakuulemisen aikana Kouvolan suosimiselle muiden pienten sairaaloiden kustannuksella, jolloin kävi ilmi, että Kouvolan käsittelyä ohjasi hallituspuolueiden poliittinen päätös säilyttää yöaikainen päivystystoiminta.
– Hallituspuolueet eivät antaneet tuumaakaan periksi, vaikka Kouvolan muutetun esityksen jälkeen, olisi yhdenvertaisuuden nimissä näin pitänyt tehdä.
Hallituksen sairaalaverkkoesitykseltä meni uskottava pohja kesäkuussa, kun Kouvolan sairaalassa päätettiin sallia perusterveydenhuollon yöaikainen päivystys, toisin mitä hallituksen esityksessä oli. Tämä tapahtui Kouvolan alueen hallituspuolueen kansanedustajien painostuksesta.
Mattila ei saanut vastauksia seuraaviin kysymyksiin valiokunnan työskentelyn aikana:
– Miksi 80 000 asukkaan väestöpohjalla olevassa Kouvolassa yöpäivystys on mahdollista mutta ei 120 000 väestönpohjan Oulaskankaalla tai miksi Kouvolassa sallitaan yöpäivystys, vaikka Kotkan keskussairaalaan on 55 km, ja Oulaskankaalla ei, vaikka sieltä on matkaa Oulun yliopistolliseen sairaalaan 100 km, ja maakunnan kaukaisemmasta kolkasta melkein 200 km?
– Kysymyksiin ei saatu vastauksia todennäköisesti siksi, koska lakkauttamispäätöksiä ei pystytty perustelemaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Hallituspuolueet suhmuroivat päätökset omaan pussiin ilman perusteita. Oulaskankaan ja muiden sairaaloiden yöpäivystyksen lakkauttamista selitellään säästöillä, mutta saadut laskelmat eivät tue tätä perustetta.
Jatkossa hyvinvointialueet eivät voi järjestää alueellisesti palvelujaan parhaaksi katsomallaan tavalla. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde on ilmaissut valmiutensa ja kykynsä järjestää perusterveydenhuollon yöaikaista päivystystä Oulaskankaan sairaalassa ja on siksi hakenut ministeriöstä poikkeuslupaa toiminnan järjestämiseksi. Lakimuutoksen myötä tämä ei olisi enää mahdollista.
Päivystystoiminnan keskittäminen ja sairaalan profiilin muutos tulee vaikuttamaan henkilön saatavuuteen kielteisesti. Esimerkiksi Oulaskankaan päivystyksen ja sairaalan toimintojen epävarma tulevaisuus on jo nyt johtanut siihen, että terveydenhuollon ammattilaiset ovat alkaneet siirtyä muihin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviin tai muihin töihin eivätkä monet heistä tule siirtymään sadan kilometrin päähän Oulun yliopistolliseen sairaalaan.
Sairaalan toimintojen kaventuminen ja profiilin muutos on merkittävä elinvoimaa heikentävä tekijä alueella. Esimerkiksi Oulaskankaan sairaalan tulevaisuus on kiinteässä yhteydessä paikkakunnalla toimivaan sairaanhoitajia valmistavaan oppilaitokseen. Jos sairaalan toimenkuva muuttuu, sillä on negatiivisia vaikutuksia oppilaitoksen toimintaan. Tällä on erittäin haitallisia aluetaloudellisia vaikutuksia.
Syyskuussa sosiaali- ja terveysministeriö esitti, että ympärivuorokautinen päivystys päättyisi 1. lokakuuta 2025 aiemmin linjatun 1. tammikuuta 2026 sijasta.