50 kuvaa: Ou­lais­ten lukion Wanhat 2024

Maskeerattu mies: Jorma Rantala kertoo ami­raa­li Thitzin tarinan

Kerro havainnoistasi: Ve­si­joh­to­ver­kos­tos­sa on vuo­to­koh­ta Ou­lai­sis­sa

Mainos: Talvitarjouksena Pyhäjokiseutu Digi tai myös painettu lehti, katso tarjoukset tästä

Huoli on yh­tei­nen – Po­lii­se­ja on saatava lisää

Poliisin riittämätön vaste, erityisesti harva-alueilla. Tutkinta-aikojen piteneminen ja rikosvastuun toteutuminen. Työhyvinvointi ja jaksaminen työssä. Näihin kolmeen teemaan on kiteytynyt tänä keväänä keskustelu poliisin tehtävien ja voimavarojen epätasapainosta.

Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja Jonne Rinne ja poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen ovat huolissaan tilanteesta. Toimintaympäristö on muuttunut vaativammaksi ja poliisille on tullut hoidettavaksi uusia tehtäviä. Rahoitus ja henkilöstön määrä eivät ole pysyneet kehityksen perässä.

– Suomen turvallisuus on yksi tärkeimmistä menestystekijöistämme kansainvälisessä kilpailussa. Mikäli haluamme, että Suomi on tulevaisuudessakin yksi maailman turvallisimmista maista, resurssivaje on saatava kuntoon. Me haluamme pyrkiä siihen, että yksikään avunpyyntö ei jää kuulematta ja että yksikään rikos ei jää tutkimatta, Kolehmainen ja Rinne korostavat.

SPJL ja Poliisihallitus kutsuivat perjantaina koolle puolueiden edustajia Turvallisuus kuuluu kaikille -vaalipaneeliin. Päivän aikana keskusteltiin siitä, miten poliisin suorituskykyä voidaan parantaa. Yhteisenä tavoitteena on poliisin pitkän aikavälin kehysrahoituksen turvaaminen yli hallituskauden ulottuvalla ratkaisulla.

Poliisien määrä on laskenut merkittävästi 2010-luvun alusta ja lähes kaikkea poliisitoimintaa on jouduttu sopeuttamaan. Resursseja on siirretty hengen ja terveyden turvaamiseen sekä vakavampien rikosten tutkintaan. Samaan aikaan on jouduttu tinkimään muun muassa ennalta estävästä toiminnasta, valvonnasta ja pienten omaisuusrikosten tutkinnasta.

Kansalaisen näkökulmasta tilanne on huolestuttavaa: poliisia ei näy katukuvassa, eikä omalle kohdalle osuneen rikoksen tutkinta välttämättä etene. Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuoreen tutkimuksen mukaan poliisiin luotetaan edelleen vahvasti. Korkea luottamus poliisiin syntyy päivittäisistä kohtaamisista.

– Jos apua ei kiireellisissä tilanteessa pystytä tarjoamaan ja jos yhä suurempi määrä kansalaisen arkiturvallisuutta horjuttavista rikoksista jää tutkimatta, luottamus poliisiin on vaarassa laskea. Kerran menetettyä luottamusta olisi erittäin vaikea saada takaisin, Rinne ja Kolehmainen muistuttavat.

Molemmat pitävät hyvänä ja realistisena tavoitteena poliisien määrän nostamista vähintään 7850:aan seuraavan hallituskauden aikana, jotta lakisääteisistä tehtävistä selviydytään nykyistä paremmin.

Kova työmäärä ja muuttuva työympäristö ovat asettaneet myös poliisien jaksamisen koetukselle. Suomen Poliisijärjestöjen Liitossa seurataan jäsenistön tuntoja kyselyillä. Loppu vuodesta toteutetun kyselyn tulokset ovat hurjaa luettavaa.

– Jäsenistöstä nousee vahvasti viesti, että nyt ollaan äärirajoilla. Alalle hakeutuvat ovat motivoituneita ja innostuneita. Moni kokee olevansa kutsumusammatissa. Heidän intoaan ei saisi tappaa kohtuuttomalla työmäärällä. Uupumus ja koveneva työympäristö saattavat lisätä halukkuutta alanvaihtoon, Rinne kiteyttää.

– Meidän tulee nostaa poliisien määrää, mutta samalla on huolehdittava, että työolosuhteet ovat kunnossa. Panostamalla työhyvinvointiin ja palkkaukseen varmistamme, että nykyiset ja alalle kouluttautuvat ammattilaiset pysyvät ja viihtyvät työssä, Rinne toteaa.