Ajoneuvon hylkääminen taajamaan tai tien varteen voi köyhdyttää kukkaroa sadoilla euroilla.
Hopeanharmaa pösö nököttää keskellä parkkipaikkaa.
Lasinsirujen keskellä, poliisin eritysnauhalla kierrettynä se on vaisu näky. Kolaroitu auto on ollut parkkipaikan tukkona reilut kolme viikkoa. Tiistaina se lopulta siirrettiin pois.
–Auton siirto on kunnan vastuulla, kerrotaan poliisista.
Kuntaliiton yhdyskuntatekniikan asiantuntija Hanna Kemppainen puolestaan heittää haastekapulan verkkoon.
–Vastaus löytyy Kuntaliiton sivuilta niin sanotuista siirtolakipykälistä.
Varsinainen vastaus löytyy Markku Ketoselta Oulaisten tekniseltä johtajalta.
Ketonen kertoo, että tilanteet hoidetaan lakipykälien mukaan. Laki kohdistuu nimenomaan romuautoihin, jotka eivät enää ole liikennöitävässä kunnossa ja ne on hylätty teiden varsille tai taajamaan.
Marssijärjestys on kuitenkin se, että viranomainen odottaa, että auton omistaja tai vakuutusyhtiö hoitaa ajoneuvon pois. Jos näin ei tapahdu, siinä vaiheessa vuoroon tulevat kunnat ja valtio.
–Laki ajoneuvon siirtämisestä ohjeistaa tarkasti, miten hylättyjen ajoneuvojen kanssa menetellään. Jos ajoneuvo on hylätty esimerkiksi kantatien tai valtatien varteen valtion viranomainen siirrättää sen kyseisen kunnan alueella olevalle ajoneuvovarikolle. Jos vastaavasti ajoneuvo on taajamassa kyseisen kunnan tai kaupungin tekninen toimi siirrättää ajoneuvon varikolle, Ketonen linjaa.
Siirtelyyn ei ole pakko päätyä, sillä päävastuu ajoneuvosta on luonnollisestikin sen omistajalla. Jos omistajasta ei ole mahdollisuus saada tietoa, siirto on perusteltua.
Oma lukunsa ovat onnettomuuksissa tai rikoksentekovälineinä olleet ajoneuvot. Poliisilla on oikeus siirtää ajoneuvo, jos siitä on haittaa muulle liikenteelle tai liikenneturvallisuudelle. –Lähtökohtaisesti ajoneuvon omistaja, haltija ja kuljettaja ovat velvollisia viipymättä tai viimeistään kahden vuorokauden kuluessa siirtämään ajoneuvon pois onnettomuusalueelta, Ketonen tarkentaa.
–Hylätyt ajoneuvot eivät ole onneksi ongelma Oulaisissa. Vuosittain hylättyjä ajoneuvoja kuljetetaan kaupungin varikolle viitisen kappaletta.
Ketosen mielestä huolestuttava suunta on se, että hylättyjen ajoneuvojen määrä lisääntyy taajamissa ja teiden varsilla.
–Virkamiehenä ihmettelen, miksi ajoneuvoja hylätään niin herkästi. Vaikka ajoneuvo ei olisi enää ajokunnossa, on virallisia tahoja, jotka ovat valmiita maksamaan osista ja autosta. Kuljetuskin voisi järjestyä sitä kautta helposti.
Valtion ja kunnan omistajuudessa olevien maiden lisäksi ajoneuvo voi päätyä yksityisen omistamalle maalle.
Siirtolakia ei sovelleta esimerkiksi siinä tapauksessa, jos ajoneuvo on omistajan omalla maalla tai maa-alueella, jonka omistaja antaa suostumuksen ajoneuvon säilyttämisen maillaan.
Jos tilanne jatkuu ja siitä on ympäristölle haittaa, tilanteeseen voidaan soveltaa jätelain mukaista roskaamiskieltoa.
Ajoneuvojen siirtely ja säilytys eivät ole ilmaista. Ajoneuvosta aiheutuvat kulut maksaa kulkuneuvon omistaja.
–Ajoneuvon siirto ja säilytys kaupungin varikolla maksaa 200 euroa. Ajoneuvoa ei luovuteta omistajalle ennen kuin maksu on suoritettu, Keronen perustelee.
Kaupungin varikolle jääneet ajoneuvot jatkavat matkaansa jälleenkäsittelylaitokselle Kuusankoskelle.
59 427 vuodessa
Viestintäpäällikkö Milla Juntunen Liikenteen turvallisuusvirastosta kertoo, että kesäkuun lopussa Suomessa oli ajoneuvoja yhteensä 5 107 477 kappaletta, joista henkilöautoja oli 2 722 376 kappaletta.
Viime vuonna 2016 käytöstä poistui yhteensä 59 427 ajoneuvoa. Tämän vuoden heinäkuun loppuun mennessä ajoneuvoja on poistettu käytöstä vastaavasti 37 726 kappaletta.
Vertauksen vuoksi määrät olivat suurempia vielä kymmenisen vuotta sitten. Vuonna 2008 käytöstä poistui yli 100 000 ajoneuvoa.