Kiinnostaako väkeä, mitä Pyhäjoen Hanhikiven niemellä tapahtuu? No kyllä kiinnostaa, sillä Fennovoiman järjestämä yleisöpäivä houkutteli kaikkiaan 3 900 tutustujaa lauantaina Hanhikivi 1 -hankealueelle.
Paikalle tultiin läheltä ja kaukaa. Pyhäjokiseudun jututtamat henkilöt olivat Pyhäjoelta ja sen lähikunnista, mutta väkeä riitti kauempaakin pääkaupunkiseudulta ja olipa osa vierailijoista Suomen rajojen ulkopuolelta.
Majoitusrakennukset vaiheittain käyttöön
Hanhikivi 1 -hankealue on laaja.
Alueelle tullaan neljä kilometriä pitkää yhdystietä, Hanhikivientietä, joka tällä hetkellä on yksityistie, mutta se muuttuu myöhemmin yleiseksi tieksi.
Yleisöpäivän päätukikohta sijoittui koulutusrakennukseen, josta lähti non-stop bussikyydityksiä työmaa-alueelle.
Busseissa olleet fennovoimalaiset selvittivät,reissun aikana, mitä rakennuksia alueella on ja kertoivat lisätietoa isosta hankkeesta.
– Hanhikivi 1 -hanke on tällä hetkellä luvitusvaiheessa. Laitosalueella tehdään maanrakennustöitä ja rakennetaan tuki- ja apurakennuksia yhteensä 400–500 miljoonalla eurolla, Fennovoiman tiedottaja Kati Mehtomaa selvitti bussireissun edetessä.
Hän kertoi, että Hanhikiventien varteen rakennettu majoituskylä otetaan vaiheittain käyttöön. Kylä koostuu 21 kaksikerroksisesta talosta, saunarakennuksesta ja parkkialueesta, jonne mahtuu 800 autoa.
– Ensimmäiset asukkaat ovat jo muuttaneet alueelle. Majoitustilaa on kaikkiaan 1 000 työntekijälle.
Kulkulupa 3 000 henkilöllä
Varsinaiselle laitosalueelle on tällä hetkellä kulkulupa noin 3 000 henkilöllä.
Kulkulupa ei heltiä helpolla, sillä se edellyttää tulokoulutuksen lisäksi suojelupoliisin tekemän turvallisuusselvityksen, huumetestin, työterveys- ja työturvallisuuskortin. Lisäksi ulkomaalaisilla on oltava työnteko-oikeus Suomessa ja suomalaisilla veronumero julkisessa veronumerorekisterissä.
Laitosalueelle on rakennettu jo useita rakennuksia. Alueelle menevän pääporttirakennuksen rakensi oulaistelainen Rakennusliike Sorvoja.
Laitostoimittaja RAOS Projectin ja sen pääurakoitsijan Titan-2:n työmaatoimisto ja ruokala ovat paikoillaan. Ruokalaan mahtuu kerralla 600 ruokailijaa. Työmaatoimistossa on tilat 400 työntekijälle.
– Laitosalueella korkeimmalle kohoaa säämasto, joka on korkeudeltaan 120 metriä. Masto on maanjäristyksen kestävä ja sillä mitataan ilmanpainetta ja -kosteutta, lämpötiloja ja tuulta, Mehtomaa luetteli.
Varsinaisen ydinvoimalan rakentamispaikka hahmottuu jo laitosalueella.
Mehtomaa kertoi, että Fennovoiman tavoite on saada rakentamislupa vuonna 2021, jolloin myös rakentaminen alkaa.
– Voimala otetaan käyttöön vuonna 2028.
Laitosalueella on myös muun muassa kaksi Ruskon Betonin rakennuttamaa betoniasemaa. Fennovoiman oma työmaatoimisto sijaitsee laitospaikan vieressä.
Mittasuhteet ymmärtää vasta paikan päällä
Alueeseen tutustuneet miehet suostuivat kertomaan auliimmin ajatuksiaan alueesta ja hankkeesta.
Kalajokinen Teuvo Isokääntä myönsi heti kättelyssä, että hän kannattaa ydinvoimaa.
– Olen kannattanut hanketta ihan alusta lähtien. Se hyödyttää tosi isoa aluetta, ihan koko Pohjois-Suomea. Parannusta on saatu jo tieliikenteeseen ja Kalajoen satamakin tästä on hyötynyt, Isokääntä luetteli.
Isokääntä peilasi myös hankkeen työllistävyyttä.
– Tällä hetkellä alueella työskentelee 240 ihmistä ja rakentamisen aikana määrä on jopa 4 000.
Isokääntä vertasi, ettei hankkeen suuruutta ymmärrä, ellei sitä käy katsomassa paikan päällä.
"Avoimuutta, ettei kansa kapinoi"
Neljän miehen porukka oulaistelaiset Johannes Polus ja Heikki Uusitalo, ylivieskalainen Sakari Rahkala ja pyhäjokinen Jari Mikkola olivat kommentointivalmiudessa heti bussikierrokselta tullessa.
– Tällaisissa hankkeissa avoimuus on tosi tärkeä asia. Ihmisillä pitääkin olla mahdollisuus käydä katsomassa, mitä täällä tapahtuu. Toteamassa, että täällä noudatetaan suomalaisia pelisääntöjä eikä vilunkipeliä ole, nelikko vetosi.
– On Fennovoiman pidettäväkin väki mielillä, muuten kansalaiset voivat nousta kapinaan. Ei voi unohtaa sitä, että Fennovoima on toimittanut vasta osan ydinvoimalan rakentamislupaan vaadittavasta aiheistosta, Polus korosti.
Porukka oli yhtä mieltä siitä, että alueella on töitä paiskittu ja hankkeen tuomat työpaikat ovat alueelle tärkeitä.
– Tuskin ydinvoima huono vaihtoehto on. Onhan Loviisassakin venäläiset ydinvoimalat toimineet jo 40 vuotta, porukka pohti.
Riskit tiedostetaan
Siikajokinen Lahja Anttila kävi tutustumassa alueeseen tyttärenperheen kanssa.
– Ydinvoimalla on peloteltu ihmisiä paljon ja onhan siinä aina omat riskinsä. Mutta luottavaisella mielellä olen ja parasta toivon, ettei mitään satu, Anttila sanoi.
Anttilan tyttärenperhe muutti vast`ikään Parhalahdelle.
– Ydinvoimala ei estänyt meitä tänne muuttamasta. Haluttiin muuttaa tänne siksi, koska täällä on maaseudun rauhaa. Toivotaan, että hanke tuo väelle paljon töitä, Pertti Niemi perheenpää kertoi.
Lapsuusmuistoja Hanhikiven niemeltä
Eero Järvelä ja Erkki Kittilä tulivat Hanhikivi-kierrokselle Oulusta. Kittilän isä on kotoisin Pyhäjoen Kittipuhdosta. Kittilä muisteli, miten hän lapsuusvuosina retkeili Hanhikiven niemellä.
– Pyhäjoen kokoiselle kunnalle tämmöinen hanke on lottovoitto. Tuohan tämä euroja ja töitä laajemmallekin, varmasti 100 kilometrin säteelle, miehet arvioivat.
– Eiköhän rakentamislupa myönnetä. Tuskinpa noita asvaltteja täältä ruvetaan mihinkään pois rullaamaan, kaksikko arvioi.
"Entä, jos rakentamislupaa ei myönnetä"
Iso rakentamisprojekti houkutteli Pyhäjoelle helsinkiläiset Henna Ihamäen ja Henri Kiviniemen, jotka valmistuivat pian rakennusinsinööreiksi.
– Energiantuotantomuotona ydinvoima on varmastikin luotettavaa ja turvallista. Totta kai miettii sitä, että entä jos ydinvoimalan rakentamiselle ei myönnetäkään rakentamislupaa. Se olisi turhauttavaa, koska valmistelevia töitä on tehty jo niin paljon, Henna Ihamäki mietti.
Kiviniemi puolestaan arveli, että Fennovoima tulee rakentamisluvan saamaan, kunhan lupakäsittelyyn tarvittava aineisto saadaan toimitettua Säteilyturvakeskukselle ja luvitus etenee valtioneuvostoon.
"Vaikuttaako voimala alueen kalakantaan"
Pyhäjokinen Esa Sarpola halusi tietää, miten mahdollinen ydinvoimalan käyttö vaikuttaa alueen kalakantaan.
Sarpola on yksi sopimuskalastajista, jotka toimittavat kaloja Pyhäjoen kalankasvattamoon.
– Kukaan ei ole sanonut, että ydinvoimalan toiminta vaikuttaisi kalakantaan eikä sellaista ole tullut ilmi YVA-arvioinnissa. Merestä pumpattava jäähdytysvesi palautetaan takaisin noin 10 astetta lämpimämpänä. Jäähdytysvesi ei ole kosketuksissa reaktorissa kuumenneen veden kanssa, Fennovoiman rakentamisjohtaja Jouni Sipiläinen vastasi Sarpolalle.
Faktaa huhupuheiden sijaan
Pattijokinen Kai Mustanoja tuli yleisöpäivään toisen kerran. Hän vertasi, että työmaa on edistynyt edelliskerrasta aika tavalla.
– Yleisöpäivä on paikallaan, että ihmiset pääsevät käymään laitosalueella. Näkevät, ettei tämä niin salaperäistä ole, eikä tietoja tarvitse perustaa huhupuheiden varaan.
Mustanoja myönsi myös olevansa ydinvoiman kannattaja. Hän arvostaa sitä, että hanke tuo tarvittuja työpaikkoja ja euroja alueelle.
Väyrysen mielestä piristysruiske
Oulaistelainen Kimmo Väyrynen kävi tutustumassa alueeseen ensimmäistä kertaa.
– Minua ei ydinvoima pelota. Päinvastoin, kyllä tämä on piristysruiske koko alueelle. Kertoivat, että voimala on käytössä 60 vuotta, Väyrynen komppasi.
Ei järjestysongelmia
Järjestyksenvalvojien esimies Antti Vähäkangas kertoi, ettei massiivisesta väkimäärästä huolimatta ole järjestysongelmia.
– Päinvastoin, mitä olen ihmisiä jututtanut, tuntuu, että väki on hyvällä mielellä liikkeellä. Sääkin suosii, Vähäkangas kertoi.