MERIJÄRVI Merijärven kunta täytti viime vuonna 150 vuotta. Kotiseutuviikon avajaisten yhteydessä julkistettiin isovihan uhrien muistomerkki. Muistomerkki sijaitsee koulukeskuksen, Kauppolanmäen ja Oulaisiin menevän maantien rajaamalla peltoaukealla. Muistomerkin suunnitteli Merijärven kirjastosihteeri Tuula Alin-Biari Musafiri. Muistomerkissä hyödynnettiin kevyen liikenteen väylän rakentamisen yhteydessä löydettyä kiveä. Kivi hiekkapuhallettiin ja sen ympärille sijoitettiin tervatut, terävät seipäät lisänauloilla. Muistomerkki palauttaa mieleen isovihan aikaisia julmuuksia, joiden kohteeksi ihmiset joutuivat. Muistomerkin seipäät viittaavat ihmisten seivästyksiin, joita isovihan aikana tehtiin.
–Isovihan kivi kertoo 300 vuotta vanhasta sodasta ja siihen liittyneistä taisteluista, jotka käytiin Sotinevalla. Vainojen uhrien päivänä muistomerkille vietiin kaksi isoa kynttilää palamaan, kesällä muistomerkillä oli kukat, jotka syksyksi vaihdettiin kanerviin, kertoo Merijärven Kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Juhani Alaranta.
Alarannan mukaan tarkkaa tietoa muistomerkillä kävijöistä ei ole.
–Satunnaisen palautteen perusteella voi päätellä, että tuhoisan taistelupaikan merkitseminen maastoon on koettu tärkeäksi.
Palautetta on jätetty myös muistomerkissä olevan laatan koosta.
–Monen mielestä laatta on liian pieni niin isoon kiveen. Muistomerkin hankintavaiheessa raha ratkaisi laatan koon. On ollut puhetta, jos kiveen saataisiin kookkaampi laatta.
Alaranta muistuttaa, että Merijärvellä on myös Tanskanperän Kuoppakankaan vasarakirveshauta. Haudan löysivät joulukuussa 1931 maanviljelijä Evert Tanska renkinsä Väinö Eilolan kanssa.
–Soraa ottaessa miehet havaitsivat kivistä tehdyn ”latomuksen”, joka oli kaksi metriä pitkä ja vajaan metrin leveä. Kivikasasta he löysivät kaksi veneenmuotoista kivikirvestä. Alapään koulun opettajan mies, Kustaa Eloranta lähetti kirveistä tehdyt piirrokset Kansallismuseoon. Maan johtava asiantuntija, professori Aarne Äyräpää tuli Merijärvelle tekemään tarkempia tutkimuksia. Hän totesi, että kirveet kuuluivat vasarakirveskulttuuriin (2600–2200 eKr.), mutta olivat jäljitelmiä tuolta ajalta. Kaksoishauta todettiin harvinaiseksi. Lähin vasarakirveshauta on löydetty Kauhavalta ja lähin tämän kulttuurin asuinpaikka Ähtävältä, Kirjastowirmasta selviää.