Petollisten kevätjäiden aika on alkanut ja jäällä liikkuminen vaatii nyt erityistä tarkkaavaisuutta.
Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitosta todetaan, että helmikuussa eri puolilla Suomea tapahtui useita vaaratilanteita, joissa ihmiset putosivat jäihin tai joutuivat välittömään hengenvaaraan. Tapauksissa oli osallisena moottoriajoneuvoja, jalankulkijoita ja luistelijoita. Useissa tilanteissa vaarassa oli samanaikaisesti useampi henkilö.
– Läheltä piti -tilanteiden määrä kertoo, että jään paksuus vaihtelee ja jäällä liikkuessa on osattava varautua aina oikealla tavalla. Jokaisen on myös syytä pohtia omaa toimintakykyään. Hyvätkään varusteet eivät välttämättä auta jäistä pelastautumiseen, mikäli fyysinen toimintakyky on heikko, sanoo SUH:n vesiturvallisuusasiantuntija Anne Hiltunen.
Jään kantavuuden arviointi on hankalaa, ja virhearvio voi sattua kenelle tahansa. Yksi yleisimmistä harhaluuloista on, että jää on yhtä paksua kaikkialla. Todellisuudessa kaikissa jääkansissa on heikkoja kohtia, joita voi olla vaikea havaita. Kevätaurinko ja lämpötilojen vaihtelu tekevät jään arvioinnista entistä hankalampaa.
– Keväällä jää haurastuu ja puikkoontuu nopeasti, jolloin monikymmensenttinenkin jää voi pettää alta, muistuttaa Hiltunen.
– Kevätjään petollisuus piilee siinä, että sen kantavuus voi heiketä todella nopeasti. Päältä päin ei aina näe, onko jää haurastunutta vai ei. Vielä aamulla kulkijan kestänyt jää voi jo puolen päivän aikaan olla hengenvaarallisen heikkoa. Keväällä ei ole varmaa tapaa sanoa, missä jää kantaa ja missä ei. Ilman turvavarusteita kevätjäille ei missään tapauksessa kannata lähteä.
Talviset jääaktiviteetit, kuten luistelu ja pilkkiminen, ovat hienoja koko perheen harrastuksia. Turvallisuus syntyy tiedosta, ennakoinnista ja yhteisistä pelisäännöistä.
– Lapselle luminen tai liukas luonnonjää voi näyttää houkuttelevalta ja turvalliselta, vaikka todellisuus olisi toinen. Jään kantavuutta ei voi arvioida pelkällä katsomisella. Rannassa paksu jää ei tarkoita, että jää olisi turvallista kauempana. Jäässä voi olla virtauksia, halkeamia ja ohuita kohtia, joita ei näe pinnasta, sanoo Hiltunen.
– Jääturvallisuudesta puhuminen on osa lapsen vesipätevyyttä. Lapsi tunnistaa tilanteet, joissa jäälle ei pidä mennä, tietää ettei jäälle lähdetä yksin tai kavereiden kanssa ilman aikuisen lupaa, ja osaa toimia hätätilanteessa.
Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton suositus on:
– Älä anna lasten leikkiä jäällä yksin.
– Mene jäälle lasten kanssa vain, jos tiedät jään olevan turvallinen ja teillä on oikeaoppiset varusteet: minimissään naskalit ja kaveri.
– Sopikaa perheen yhteiset säännöt: missä ja milloin jäällä saa liikkua ja mitä tehdään, jos joku on vaarassa.
Jos kaveri putoaa jäihin: lapsen tärkein taito on hälyttää apua
Jos lapsi näkee toisen putoavan jäihin, auttamishalu on luonnollinen. Juuri silloin riskit ovat suurimmat: jäälle juokseminen voi johtaa siihen, että auttaja putoaa perässä.
Ohjeista lapselle nämä yksinkertaiset toimintatavat:
Älä juokse jäälle auttamaan.
Hälytä apua heti: soita 112 tai huuda ja hae aikuinen paikalle.
Kun apu on matkalla, lapsi voi auttaa turvallisesti:
- puhumalla jäihin pudonneelle
- kehottamalla pysymään rauhallisena ja pitämään kiinni jään reunasta
- muistuttamalla, että apu on tulossa