Kesän korkeimmat pintaveden lämpötilat mitataan yleensä heinä-elokuun vaihteessa. Tänä kesänä pintavedet ovat pysyneet tavallista viileämpinä ja 20 asteen ylityksiä on ollut virallisilla havaintopaikoilla poikkeuksellisen vähän. Heinäkuun loppuun mennessä ylityksiä oli vain 10.
–Tätä vähemmän 20 asteen ylityksiä on ollut kesä-heinäkuussa viimeksi vuosina 1987 ja 1996, toteaa hydrologi Johanna Korhonen Suomen ympäristökeskuksesta.
Hän jatkaa, että myös pintavesien keskilämpötilat olivat heinäkuussa maan etelä- ja keskiosan järvillä laajalti 2000-luvun alhaisimmat.
Pohjois-Suomen sateinen heinäkuu näkyi selvästi alueen järvissä ja joissa.
–Esimerkiksi Inarin Iijärvellä vedenkorkeus oli lähes 70 vuoden seurantajaksolla lähellä ajankohdan ennätyslukemia, kertoo hydrologi Jarkko Koskela Suomen ympäristökeskuksesta.
Elokuun alun sateet voivat nostaa järvien ja jokien vedenkorkeuksia
Sää jatkuu elokuun ensimmäisellä viikolla sateisena, joten jokien virtaamat voivat siksi kasvaa varsinkin pienissä jokivesistöissä ja suurempien vesistöjen latvoilla Lapissa, Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa.
–Virtaamien kasvu jää kuitenkin tämänhetkisten sääennusteiden perusteella maltilliseksi, ennustaa hydrologi Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskuksesta. Myös Etelä- ja Lounais-Suomeen on ennustettu sateita, mutta siellä maaperä on kuivaa ja vaatii suuren sademäärän, jotta valunta ja jokien virtaamat alkavat kasvaa.
Järvien vedenkorkeudet ovat pääosin lähellä tyypillisiä kesätasojaan ja pysyvät lähiviikkoina ennallaan tai laskevat hitaasti. Lounais-Suomessa viime syksyn ja kevään vähäsateisuus näkyy järvien tavanomaista alhaisempina vedenpintoina.
Sademäärissä oli heinäkuussa ajankohdalle tyypilliseen tapaan suuria paikallisia vaihteluja; runsaimmin satoi Itä- ja Pohjois-Suomessa. Kun keskimäärin Suomessa sataa heinäkuussa noin 80 millimetriä, olivat sademäärät Pohjois-Suomessa joillakin alueilla jopa kaksinkertaisia siihen nähden.
Runsaat sateet näkyivät selvästi Pohjois-Suomen järvissä ja joissa, mutta myös Itä-Suomessa vedenpinnat nousivat. Heinäkuun alussa virtaamat nousivat pohjoisessa paikoin heinäkuun ennätyslukemiin ja järvien ja jokien vedenkorkeudet pysyivät tavanomaista korkeampina. Heinäkuun loppua kohden lämmin ja vähäsateinen jakso käänsi sielläkin vedenpinnat kesälle tyypilliseen laskuun.
Muualla maassa sateet näkyivät hetkellisinä nopeina vedenpintojen nousuina lähinnä pienissä vesistöissä, mutta yleisesti oltiin maan lounaisosaa lukuun ottamatta melko lähellä ajankohdan keskimääräisiä lukemia.
