Jätelakiuudistuksen myötä vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöillä tulee jatkossa olla kuusi lajitteluastiaa. Biojäte, pienmetalli, lasi-, muovi- ja kartonkipakkaukset kuuluvat erilliskerättäviin jätteisiin. Kuudes astia on edelleen sekajätteelle. Joissain tapauksissa paperi voi olla seitsemäs astia.
Jatkossa myös yrityksille asetetaan erilliskeräysvelvoitteet. Erona on se, että asukaskiinteistöjen jätemäärät mitataan kuutioissa, yritysten kiloissa.
Kilorajat eivät tule jätelakiin, vaan jätelain asetukseen. Lopullisia määriä ei vielä ole kirjattu, sillä työ on vielä kesken.
Vuoden päästä lain voimaantulosta bio-, pakkaus- tai pienmetallijätteelle täytyy järjestä erilliskuljetus, jos sitä syntyy enemmän kuin jäteasetuksessa määritelty kilomäärä viikossa. Tämäkoskee julkisen hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnan kiinteistöjä, jotka sijaitsevat taajamassa tai asema- tai yleiskaavoitetulla palvelu-, matkailu- tai työpaikka-alueella.
– Tämä on iso muutos yrityksille, joilla ei välttämättä ole vielä ollut lajittelua. Esimerkiksi monet ruokakaupat lajittelevat jo jätteensä, mutta moni muu yritys ei, kuntatekniikan kehittämisen erityisasiantuntija Tuulia Innala Kuntaliitosta kertoo.
Asetuksen mukaan erilliskeräys voitaisiin järjestää yhteisesti samassa kiinteistössä olevien jätteen haltijoiden kesken.
Jätelakiuudistus vaatii lisää myös kunnilta. Bio- ja pakkausjätteiden erilliskeräys tulee lisääntymään merkittävästi. Se tarkoittaa muutoksia erityisesti alueilla, joissa on vähemmän asutusta.
– Enää ei ole kuntien päätettävissä, että järjestetäänkö erilliskeräystä vai ei. Jätelakiuudistuksessa tulee valtioneuvoston asetukseen minimivelvoiterajat. Kunnat voivat halutessaan vielä kiristää niitä. Se on edelleen kuntien päätettävissä osittain, ympäristöministeriön hallitussihteeri Jussi Kauppila kertoo.
Joissain tapauksissa kunnat voivat myös poiketa erilliskeräyksessä lievempään suuntaan, jos tietyt laissa olevat perusteet täyttyvät. Esimerkiksi, jos haja-asutusalueella, jossa erilliskeräyksen kustannukset ovat isot verrattuna kierrätyksestä ja erilliskeräyksestä saatavaan hyötyyn.
Asumisen erilliskeräysvelvoitteet astuvat voimaan 2023 ja vuoden kuluttua siitä lisäksi yli 10 000 asukkaan taajamissa biojäte pitää kerätä aivan kaikilta.
– Biojätettä on mahdollista myös kotikompostoida. Esimerkiksi pieni rivitalo voi sillä korvata biojäteastian. Suostumus tähän on kuitenkin oltava kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä, Tuulia Innala kertoo.
Lassila & Tikanojan ympäristöpalvelujen toimialajohtajan Petri Salermon mukaan biojätteen erilliskeräilyllä on iso vaikutus.
– Kun biojäte saadaan pois muun jätteen joukosta, saadaan parempaa pahvia ja muovia. Lisäksi biojätteestä voidaan valmistaa biokaasua.