Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän, Jedun, valtuutetuista yhdeksän on allekirjoittanut valtuustoaloitteen, jolla pureudutaan tiukasti oppilaitoksien toimintaan, johtamiseen ja henkilökunnan jaksamiseen.
Koulutuskuntayhtymän valtuuston uudeksi puheenjohtajaksi nimettiin ylivieskalainen Pauli Korpi-Tassi.
Hän on yksi valtuustoaloitteen allekirjoittajista. Hän on mukana koulutuskuntayhtymässä jäsenenä ensimmäistä kautta.
Korpi-Tassi taustoittaa valtuustoaloitetta sillä, että jo keväällä valtuustoseminaarissa pyydettiin selvityksiä siitä, miten koulutuskuntayhtymässä on päästy tavoitteisiin. Tietoja ei kuitenkaan ole saatu, niin Korpi-Tassin mukaan oli käytettävä tiukempaa otetta asiassa. Aloitteen asiat kiertyvät yhtymäjohtaja Keijo Makkoseen, jonka johtamistapaan ei olla tyytyväisiä.
– Ei tämä aloite ole ketään vastaan vaan Jedun puolesta. Meillä on huoli Jedun tilanteesta, hän perustelee.
Muutostilanteessa ollutta ja olevaa koulutuskuntayhtymää pitää hänen mukaansa johtaa niin, että ympäröivän yhteiskunnan tarpeisiin reagoidaan tarpeeksi nopeasti.
Valtuustoaloitteessa vedotaan myös henkilöstölle tehtyihin ilmapiiritutkimuksiin, joiden tulokset ovat herättäneet huolen.
Yhtymäjohtaja Keijo Makkonen kertoo Jedussa käytyjen yt-neuvottelujen myötä 63 ihmisen irtisanotun ja tehtävävaihdoksien koskeneen isoa joukkoa tekijöitä. Muutoksia ja uudistuksia on ollut tehty. Parhaillaan käynnissä on strategiatyö, johon on haastettu koko henkilökunta mukaan. Makkonen suhtautuu valtuustoaloitteeseen asiallisen tyynesti. Hän ymmärtää, että muutostilanteissa henkilöstölle tehtyjen työolobarometrien tulokset eivät välttämättä ole parhaat mahdolliset, mutta tietää myös sen, ettei ole tehnyt työssään sellaista virhettä, jonka vuoksi hänet voitaisiin erottaa.
– Asia etenee hallituksen käsittelyyn, hän toteaa.
Seuraavan kerran koulutuskuntayhtymän hallitus on koolla lokakuun 31. päivä.
Vararehtorina työskentelevä Sirpa Korhonen vastaa koulutuskuntayhtymän henkilöstökertomuksista. Hänen ylläpitämät tilastot esimerkiksi sairauspoissaoloista on saatavilla useiden vuosien ajalta.
– Henkilökunnan sairauspoissaolot ovat keskimäärin 7,7 päivää vuodessa. Suurimmalla osalla sairaspoissaolot ovat alle 3 päivää kestäneitä, joukossa on toki pitempiäkin aikoja. Yli puolet henkilöstöstä ei ole ollut päivääkään pois. Nämä luvut ovat vuodelta 2017, vuoden 2018 tilastot tehdään vuodenvaihteessa, Korhonen kertoo.
Vuosina 2016 ja 2015 sairauspoissaolomäärät olivat reilut 10 päivää vuodessa ja vuonna 2014 yli 11 päivää.
Sekä Korhonen että Makkonen kummeksuvat näiden tietojen pohjalta valtuustoaloitteen väitettä siitä, että sairauspoissaolot olisivat nousseet.
//Tekstiä korjattu kohdassa, jossa alun perin oli maininta, että Korpi-Tassi on ollut pitkään koulutuskuntayhtymän hallinnossa. Hän on nyt mukana ensimmäistä kautta. 19.10.2018 klo 10.25//