Jo riittää luu­kul­ta luu­kul­le juok­su­tus

Toimiva palveluohjaus toimii yhteistyössä eri sidosryhmien kesken, summaavat palveluohjaaja Veikko Hertteli, aluekoordinaattori Elina Kattilakoski ja varhaiskasvatusjohtaja Anne Järvenpää.

Lapsi- ja perhepalveluiden palveluohjaus on käytössä Oulaisissa ja Raahessa. Tavoite on laajentaa matalan kynnyksen palvelu myös muille paikkakunnille.

OULAINEN Anne Järvenpää, Elina Kattilakoski ja Veikko Hertteli haluavat rummuttaa palvelua joka on räätälöity tukemaan lapsiperheiden arkea. Kolmikko peilaa lapsiperheiden elämää, joka on vaihtelevaa ja tuo eteen erilaisia tilanteita. Välillä ollaan kasvokkain isompien, välillä pienempien asioiden kanssa.

Hertteli, joka toimii tukimuodossa palveluohjaajana, sanoo, ettei asioita kannata koskaan laittaa suuruus- tai arvojärjestykseen. Tukimuodossa on kyse lapsi- ja perhepalveluiden palveluohjauksesta, jossa palvelukynnys halutaan pitää mahdollisimman matalana.

–Palveluohjaus on yksi muoto kehittää lapsiperheiden palveluja. Tärkeää tässä on sekin, että paljon puhutusta luukuttamisesta eli luukulta luukulle juoksuttamisesta päästään eroon, Hertteli summaa.

Käytännössä, kun perheessä syntyy tuen tarve, voivat vanhemmat ottaa yhteyttä palveluohjaajaan, joka on puhelinsoiton tai sähköpostin päässä. Palveluohjaaja selvittää ja sopii yhdessä vanhemman tai vanhempien kanssa, ketkä voivat kyseisessä tilanteessa olla parhaana tukena.

–Asioista sovitaan yhdessä ja mukana voi olla yhteisestä päätöksestä esimerkiksi perheen lähipiiriä, kunnan työntekijöitä tai henkilöitä lapsen päivähoitopaikasta tai koulusta, tilanteen mukaan. Ryhmään halutaan mukaan sellaiset henkilöt, jotka voivat konkreettisesti antaa perheelle tukea lähiviikkojen aikana.

Palveluohjausta kehitetään osassa Pohjois-Pohjanmaan kuntia osana hallituksen kärkihanketta LAPE-muutosohjelmaa ja Toimiva arki-hanketta. Hankkeen aluekoordinaattori Elina Kattilakoski kertoo, että Oulainen on yksi pilottipaikkakunnista, jossa palvelu on saatu nopeasti jalalle. Oulaisissa käyttöönotto tapahtui lokakuun alussa. Raahessa alkusyksyllä, ja Raahesta saadut kokemukset ovat kannustavia.

–Raahessa perheet ovat itse olleet yhteydessä, joka on hyvä asia. Palvelun tarkoitus on olla mahdollisimman perhekeskeinen, Kattilakoski kertoo.

Herttelin kokemus on, että myös Oulaisissa kuukauden aikana palveluohjauksen tarpeellisuus on todennettu. Päiväkodin kautta on otettu yhteyttä.

–Haasteet vanhemmuuteen ovat vain lisääntyneet. Haasteita on monenlaisia, kuten vanhempien vuorotyö, kasvatushaasteet. Esimerkiksi miten perheen ajankäyttö jaetaan ja yksi iso kysymys nykyään on myös ruutuaika. Kännykällä, pelikonsoleilla ja tietokoneella vietetty ruutuaika voivat aiheuttaa riippuvuutta, jota voi verrata täysin sokeri- ja päihderiippuvuuteen. Ruutuaikariippuvuus taas voi heijastua lapsen käytöksestä aggressiivisuutena ja levottomuutena, Hertteli vertaa.

Hertteli muistuttaa, ettei kasvavalla lapsella ole vielä taitoja ajankäytön hallintaan, joten kellottajan ja vastuunkantaja on vanhempi.

Palveluohjauksen olemassaolosta on tehty tietoiskuja päiväkodeissa. Oulaisten varhaiskasvatusjohtaja Anne Järvenpää arvostaa palvelua, josta on saatu todellista hyötyä ja hyvää palautetta varhaiskasvatuksessa työskenteleviltä.

–Työntekijät arvostavat sitä, että heillä on konkreettinen keino auttaa tuen tarpeessa olevaa. Voi antaa puhelinnumeron ja ohjata vanhemman ottamaan yhteyttä palveluohjaajaan. Mikäli vanhempi ei itse halua tai jaksa, palveluohjaajaan voi olla yhteydessä myös varhaiskasvatuksen työntekijä. Sillä edellytyksellä, että perheen kanssa on tästä yhdessä sovittu, Järvenpää kertoo.

Järvenpää korostaa, ettei palveluohjaus linkity pulmatilanteisiin.

–Tuen tarve voi syntyä myös halusta tukea lapsen vahvuuksia.

Kattilakoski arvostaa aikaansaavaa toimintaa, jolla palveluohjaus on Oulaisissa saatu toimintaan. Tiimin suunnitelmissa on, että Oulaisissa järjestetään ensi vuoden alussa tilaisuus, jossa palveluohjauksesta kerrotaan perheille laajemmin.