Jopa joka kymmenes lapsi syntyy keskosena. Keskosella tarkoitetaan lasta, joka syntyy ennen kuin 37 raskausviikkoa on täyttynyt tai jonka syntymäpaino on alle 2500 grammaa.
Tänään vietetään jo kymmenettä kertaa maailmanlaajuista keskoslasten päivää. Aiheeseen kiinnitetään huomiota valaisemalla violetiksi kuuluisia maamerkkejä eri puolilla maailmaa.
Suomessa valtakunnallinen valaistustempaus järjestetään nyt viidettä kertaa, ja sen takana on valtakunnallinen Keskosperheiden yhdistys Kevyt. Violetiksi valaistaan Ylistön silta Jyväskylässä, Kuopion kaupunginteatteri ja Matkuksen ostoskeskus Kuopiossa sekä radiomastot Lahdessa. Kuka tahansa voi osallistua väriteemaan pukeutumalla violettiin.
Tänä vuonna keskoslasten päivän teemana on perhekeskeinen hoitotyö. Laaja tutkimusnäyttö tukee keskosten sairaalahoidon perhekeskeisyyttä.
– Se, että vanhemmat voivat osallistua lapsen hoitoon sairaalassa esimerkiksi pitämällä lasta säännöllisesti kenguruhoidossa, on tutkimusten mukaan monenlaista hyötyä. Se vaikuttaa keskoslapsen vointiin sairaala-aikana ja myöhempään kehitykseenkin, Keskosperheiden yhdistyksen puheenjohtaja Satu Ramsland kertoo.
Perhekeskeinen hoitomalli tukee perheen varhaisen vuorovaikutuksen syntymistä ja vaikuttaa myönteisesti sekä lapsen että vanhempien hyvinvointiin.
– Toisaalta perhekeskeinen hoito voi myös kuormittaa vanhempia, sillä sairaalassa voi joutua viettämään pitkänkin ajan ja keskosvauvan synnyttyä tilanne on vanhemmille usein monestakin näkökulmasta erityisen kuormittava ja stressaava. Vanhempien tuleekin tarvittaessa saada tukea omaan jaksamiseensa. Erityisesti silloin, jos perheessä on muita lapsia, tarvitaan apua myös arjen järjestelyihin, Ramsland muistuttaa.
Keskosperheiden yhdistys Kevyt julkaisee keskoslasten päivänä uuden Kevyt Pienokainen -kirjansa. Kirjassa on yhteensä yli 30 artikkelia keskosperheiltä sekä tutkijoilta ja ammattilaisilta. Kirjan tarkoituksena on tuoda tietoa, vertaistukea ja toivoa keskosperheille ja auttaa ammattilaisia ymmärtämään perheiden näkökulmaa. Kirjan julkaisutilaisuus järjestetään Helsingissä.
Samassa tilaisuudessa palkitaan myös yhdistyksen valitsema Vuoden keskosvaikuttaja, imetystutkija Riikka Ikonen. Yhdistys kiittää Ikosta siitä, että hän on aktiivisesti tuonut kuuluviin keskosäitien äänen kunnioittavalla ja ratkaisukeskeisellä tavalla. Tutkimustulokset auttavat ammattilaisia tukemaan keskosäitejä nykyistä paremmin.
Riikka Ikosen hoitotieteen väitöstutkimus ”Äidinmaitoa keskoselle: Äitien maidon lypsämisen kokemukset, käytännöt ja selviytymismenetelmät” tarkistettiin aiemmin tänä vuonna Tampereen yliopistossa. Sen mukaan äidinmaidon lypsäminen ja antaminen vastasyntyneiden teho-osastolla hoidettavalle keskosvauvalle tukee äitiyden ja vauvan hoitoon osallistumisen tunnetta. Äidit lypsävät maitoa riippumatta siitä, kuinka stressaavaksi he kokevat lypsämisen tai millainen heidän oma vointinsa on.
– Äidinmaidon tärkeys vauvalle, myös keskosvauvalle, on ollut jo aiemmin tiedossa, mutta Ikosen tutkimus valottaa uudella tavalla äitien näkökulmaa. Aina lypsäminen ei ole helppoa, mutta äiti voi itse löytää tapoja selvitä lypsämisestä, minkä lisäksi läheiset voivat auttaa lypsävää äitiä, Kevyen puheenjohtaja Satu Ramsland muistuttaa.
Ikosen tutkimuksen mukaan äidit pitävät maidon lypsämistä ja antamista sairaalahoidossa olevalle keskosvauvalle erittäin tärkeänä, jopa välttämättömänä tehtävänään. Maidon tarjoaminen on äideille keino osallistua vauvansa hoitoon ja auttaa vauvaa selviämään ja toipumaan. Lypsämistä haittasivat ja estivät äidin ja vauvan erottaminen sairaalassa eri osastoille, lypsämisen luonnottomuus, arjen sujumattomuus sekä oma turhautuminen ja uupumus.
– Haluamme tuoda esiin myös perhekeskeisen hoidon tärkeyden lypsämisessä. Mahdollisuus kenguruhoitoon edesauttaa maidon nousua ja tätä kautta helpottaa lypsämistä, Ramsland muistuttaa.
– Perhekeskeisessä hoidossa myös läheisillä on osuutensa niin vauvasta huolehtimisessa kuin synnytyksestä toipuvan ja lypsävän äidin tukena olemisessa. Tavoitteenamme on, että kaikilla keskosperheillä tulisi olla mahdollisuus tähän paikkakunnasta ja sairaalasta riippumatta.
Vuoden keskosvaikuttaja valittiin nyt yhdeksännen kerran. Kevyt on valinnoillaan halunnut nostaa esiin ajankohtaisia ja ansioituneita henkilöitä keskosten hoitoon ja tutkimukseen liittyvissä asioissa.
– Haluamme myös kiittää Ikosta hyvästä ja pitkään jatkuneesta yhteistyöstä. Lypsäminen ja imetys ovat erityisesti keskosäideille herkkiä ja ristiriitaisia aiheita, mutta Ikonen on onnistunut lähestymään niitä tavalla, joka on herättänyt luottamusta äideissä, Ramsland kiittelee.
Ikonen työskentelee tällä hetkellä kansallisena imetyskoordinaattorina ja erikoistutkijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Myös uudessa tehtävässä keskosten perhekeskeisen hoidon ja imetyksen edistäminen ovat tärkeässä osassa. Tavoitteena on kannustaa ja tukea keskosia hoitavia sairaaloita kehittämään hoitokäytäntöjään. Ikonen jatkaa myös tutkimusta keskosperheistä.
Keskosperheiden yhdistys Kevyt on viralliselta nimeltään Mannerheimin Lastensuojeluliiton Meilahden yhdistys. Yhdistyksellä on jäsenenä noin 500 keskoslapsen perhettä ympäri Suomea. Yhdistyksen tavoitteena on, että suomalainen perhepolitiikka huomioisi nykyistä paremmin perheet, joissa lapsi syntyy ennenaikaisesti. Yhdistys tarjoaa vanhemmille tukea verkossa, perheiden yhteisissä tapahtumissa, vanhemmille järjestetyissä keskustelu- ja teemailloissa sekä erilaisten tukimateriaalien avulla.