Eduskunnan puhelian pohjoissuomalainen vuonna 2025 on löytynyt. Oulun vaalipiirin kansanedustajista kokoomuksen Juha Hänninen äityi pitämään peräti 475 puheenvuoroa.
Edellisellä vuoden 2024 istuntokaudella Hänninen puhui runsaat sata kertaa, joten määrä on nelinkertaistunut. Varsinkin joulukuussa hän on ennättänyt pitää 91 puheenvuoroa.
Kun eduskunta kokoontui 132 kertaa tänä vuonna, Hänninen on ollut äänessä keskimäärin 3,5 kertaa jokaisessa täysistunnossa.
– Olen ajatellut, että kun siellä on, puheenvuoroja pitää käyttää ja kertoa, mitä mieltä olen erilaisista asioista. Käsittääkseni siellä myös sen takia ollaan, että yritetään vaikuttaa asioihin. Ja eihän siellä paljon muuten voi vaikuttaa kun puheenparren kautta, Hänninen sanoo.
Hänninen toteaa, että ensimmäisenä kansanedustajavuotenaan hänellä oli erilaisia terveysongelmia, jotka haittasivat toimintaa eduskunnassa. Silloin puheenvuoroja kertyi 121. Tänä vuonna ongelmia ei ole ollut hidasteena.
– Sen jälkeen oikeastaan innostuin kansanedustajan tehtävästä.
Hänninen sanoo arvostavansa entistä enemmän kansanedustajan työtä. Päivät ovat pitkiä ja puheenvuoroja joutuu joskus odottamaan. Näin käy joulukuussa, jolloin valtion budjetin pitää olla lakisääteisesti valmiina.
– Joulukuussa viimeiset kellonajat ovat olleet puoli kolme yöllä, kun olen tullut kotiin. Kahdelta päättyi kokous. Kun tuntuu, että itsellä on asiaa, siellä pitää istua.
Hänninen ei katso hyvällä, että eduskunnassa häiritään muiden puheenvuoroja välihuudoilla.
– Se on kiusaamista, kun ei anneta ihmisten puhua rauhassa. Kansanedustajalla on sananvapaus ja puheoikeus. Sitä pitäisi saada rauhassa käyttää ja kertoa sanottavansa.
Graafin poissaolotilastot ovat koko vaalikaudelta.
Toinen ahkera puheenvuorojen pitäjä on ollut perussuomalaisten Merja Rasinkangas, joka oli äänessä 163 kertaa.
Rasinkangas sanoo, että kun on kansanedustajaksi valittu, on tarpeen pitää mahdollisimman paljon ääntä eduskunnassa. Hän nousi eduskuntaan vuonna 2024 Sebastian Tynkkysen tultua valituksi Euroopan parlamenttiin.
Rasinkangas kertoo pitäneensä puheenvuoroja esimerkiksi lapsiin ja nuoriin sekä ikäihmisiin ja maahanmuuttajiin liittyvistä asioista. Petopolitiikka kiinnostaa Rasinkangasta myös.
– Suomi on pitkä maa ja välillä tuntuu, että eduskunnassa ymmärretään Kehä kolmosen sisäpuolella olevia juttuja. Meillä petotilanne näkyy eri tavalla, kun on poronhoitoa, lammastiloja ja karjatiloja.
Rasinkangas tuumii, että eduskunnan kovaääninen puhekulttuuri tuntui aluksi oudolta.
– Ensimmäisillä kerroilla tuli koulupoliisin rooli mieleen, sehän on kuin tarkkisluokka pahimmillaan. Sehän on yhdenlaista draamateatteria. Eihän se suinkaan sellaista ole, kun istutaan kahvilla. Siellä keskustelu muiden puolueiden edustajien kanssa on ihan mukavaa rupattelua. Itse olen sitä mieltä,että asiallinen linja pitää säilyttää.
Eduskunta keskusteli vuonna 2025 kaikkein kuumimmin ulko-, turvallisuus- ja talouspolitiikasta. Hallituksen ja opposition näkemykset erosivat muun muassa Gazan tilanteesta, mutta keskusta, SDP ja vasemmistoliitto käyttivät kovaa kieltä kyselytunneilla myös sosiaali- ja terveyspalveluista.
Äänestys Oulaskankaan yöpäivystyksestä hajotti hallituksen rivejä kokoomuksessa ja perussuomalaisissa. Oppositio haastoi hallitusta sosiaali‑ ja terveydenhuollon lisäsäästöistä. Varsinkin sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso joutui opposition grilliin.
SDP:n oululainen kansanedustaja Tytti Tuppurainen huomautteli ahkerasti valtiovarainministeri Riikka Purraa (ps.) säästölistoista ja suomalaisten tulevaisuuden uskon heikentämisestä.
Oulun vaalipiirin kansanedustajista eniten aloitteita on kirjautunut keskustan Hanna-Leena Mattilalle, 22. Mattila teki myös suullisia ja kirjallisia kysymyksiä eniten.
Hallituspuolueiden kansanedustajat eivät juurikaan vaikuta aloitteilla tai kysymyksillä, joilla yleensä haastetaan ministereitä ja kritisoidaan hallituspolitiikkaa.
Eniten poissaoloja tällä vaalikaudella on kertynyt neljälle kansanedustajalle, jotka ovat olleet edellisten vaalien jälkeen vanhempainvapaalla. He ovat Hanna Sarkkinen (vas.), Jenni Pitko (vihr.), Jessi Jokelainen (vas.) sekä Janne Heikkinen (kok.).
Heidän jälkeensä eniten poissaoloja täysistunnossa on vaalikauden aikana kertynyt perussuomalaisten Antti Kankaalle, 49 poissaoloa ja Pekka Aittakummulle, 37 poissaoloa. Kangas jäi viime vuoden lopulla sairauslomalle työuupumuksen vuoksi.
Keskustan neljällä edustajalla on poissaoloja runsas parikymmentä kullakin. SDP:n kaksi kansanedustajaa puolestaan ovat olleet vähän poissa täysistunnoista.
Poissaolokirjauksista ei voi suoraan päätellä, onko edustaja ollut ahkera vai ei, sillä istuntojen aikaan voi olla työmatkoja tai muita tehtäviä.
Oikaisu 29.12.2025 kello 10.23: Myös kokoomuksen kansanedustaja Janne Heikkinen on ollut kevätistuntokauden vanhempainvapaalla.
Oikaisu 31.12. kello 14.21: Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakummulla on ollut vaalikauden aikana Oulun vaalipiirin kansanedustajista kuudenneksi eniten poissaoloja täysistunnoista tällä vaalikaudella. Jutussa oli aiemmin, että Aittakummulla olisi ollut toiseksi eniten poissaoloja. Lisäksi jutusta sai kuvan, että poissaolot olisivat olleet vain kuluvan vuoden aikana, kun ne olivat koko 2023 alkaneelta vaalikaudelta.