Kaatuneitten Omaisten Oulun piirin yhdistyksen perustamisesta on kulunut 70 vuotta.
– Suomen sodissa 1939–1945 kaatui 90 000 sotilasta. Pääasiassa he olivat alle 20–40-vuotiaita. Talvisodassa kaatuneista joka toinen ja jatkosodassa kaatuneista joka neljäs oli perheellinen. Naiset olivat yleensä muutamaa vuotta nuorempia. Nämä lähes 30 000 leskeksi jäänyttä naista muodostivat siihen asti suurimman yksinhuoltajaryhmän. Heidän vastuulleen jäi 55 000 sotaorvon kasvatus. Kaatuneiden äitien ja isien, sisarusten ja muiden sukulaisten määrää moninkertaistaa sodasta vaikutuksista kärsineiden määrän, yhdistyksestä kerrotaan.
Kaatuneitten omaisten järjestötyön juuret juontavat moneen eri järjestöön, jotka olivat ottaneet tehtäväkseen sodissa kärsineiden kohderyhmien auttamisen.
– Kun Sotaleskien Huolto ja Kaatuneitten Omaisten Liitto ry saatiin onnistuneiden neuvottelujen jälkeen perustettua, syntyi Suomeen runsaasti alaosastoja vuosina 1945 ja 1946. Oulun lääni alueella oli vuonna 1945 perustettu 15 sotaleskiyhdistystä tai kerhoa. Enimmillään läänissä yhdistyksiä oli 48 vuonna 1949. Tarvittiin alueelle piiriä koordinoimaan tilannetta ja Liitto oli perustamassa myös piiriorganisaatiota. Oulun piirin perustamiskokous pidettiin lokakuun 30. päivänä Ylivieskassa.
Piirin jäseninä ovat paikallisyhdistykset: Oulun Kaatuneitten omaiset ja sotaorvot ry, Kuusamon Kaatuneitten Omaiset ry, Raahen Kaatuneitten Omaiset ry, Jokilaaksojen Sotaorvot ry, Alavieskan Kaatuneitten Omaiset ry, Oulaisten Kaatuneitten Omaiset ry, Pyhäjoen Kaatuneitten Omaiset ry ja Kainuun Sotaorvot ry. Yhdistyksissä on yhteensä 688 jäsentä ja 50 kannatusjäsentä. Piirin alueella on kahdeksan sotaleskeä.
– Vaikka yhdistyksen perustamisesta on kulunut 70 vuotta, niin yhdistyksen työ ja tehtävä jatkuvat. Tehtävien painopiste on kuitenkin vuosien aikana muuttunut. Alkuvuosina painopisteenä oli kaatuneitten vanhempien ja sotaleskien avustamien. Viime vuosina toiminnan keskiöön ovat nousseet sotaorvot. Kautta Suomen sotaorvot ovat viimeisen 20 vuoden aikana aktiivisesti järjestäytyneet ja nostaneet esiin omat kipukohtansa. Yhdistykset ovatkin viime vuosina korostaneet sotaorpojen hyvän ehtoon ja kuntoutuksen turvaamista.
– Tänään 70-vuotisjuhlaansa viettävän Kaatuneitten Omaisten Oulun Piiri ry:n yhtenä tavoitteena on maakunnallisena toimielimenä ylläpitää jäsenyhdistyksissä luottamusta tulevaisuuteen ja oma-aloitteisuutta. Yhdistyksen keskeisinä tehtävinä on koko toimintansa ajan ollut edunvalvonta, avustus- ja huolenpitotehtävä sekä henkinen ja hengellinen työ.
Yhdistyksen mielestä, hyvinvointiyhteiskunnan olisi vihdoinkin tunnustettava, että sotaleskien ja sotaorpojen tilanne poikkeaa muun vanhusväestön tilanteesta ja valtiovallan lunastaa kaatuneille sotilaille annettu lupaus perheen huolehtimisesta.
– Siksi kunniavelka tulisi viimeistään nyt maksaa esimerkiksi tarjoamalla vielä muutamille elossa oleville sotaleskille sekä vanhimmille sotaorvoille heidän tarvitsemansa palvelut. Toimintakyvyn ylläpitämiseksi tarvitaan myös kuntoutusta. Sodan jälkeen ei tunnistettu henkistä traumaa, jonka kaatuneitten läheiset kokivat. Kaatuneitten Omaisten Oulun piiri on toimintaperiaatteensa mukaan pyrkinyt huolehtimaan myös omaisten psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.
Yhdistyksen 70-vuotisjuhla järjestetään Oulussa 6. päivä marraskuuta.
