Lukijalta
Mielipide
Tilaajille

Kal­lis­ar­voi­nen jou­lu­lah­ja, Alho Raution jou­lu­ta­ri­nas­sa pa­la­taan vuoden 1958 jouluun

LUKIJALTA Joulu 1958 on muistoissani erikoinen. Vietimme ensimmäistä joulua yhdessä asuen ukin ja mummon kanssa harmaassa hirsitalossa Kivijärven rannalla. Talo oli kaksiosainen rakennus, pitkä läpi kuljettava ulkoeteinen jakoi talon kahteen osaan. Iso pirtti oli toisella puolella – ja kaksi kamaria toisella puolella taloa. Näistä kamareista me saimme pienemmän kamarin asuttavaksemme. Ukki hallitsi isompaa kamaria, siellä hän säilytti henkilökohtaiset tavaransa, joista tärkein oli Amerikan arkku. Ukki oli ollut töissä Amerikassa vajaat viisi vuotta ja arkku oli peruja siltä reissulta. Muutettuamme mummolaan aloitimme minua kaksi vuotta nuoremman veljeni kanssa salapoliisityön ukin kamaria kohtaan. Monesti kurkimme ikkunasta sisälle ja näimme, kuinka Amerikan arkku seisoi keskellä kamarin lattiaa, se kiehtoi meitä poikia aina vain enemmän. Mutta sisälle ei päässyt, ovi oli visusti lukossa ja avain roikkui kiinni ukin housun vyössä yötä päivää. Teimme kuitenkin veljeni kanssa päätöksen, että joskus arkku vielä tutkitaan. Ukki oli kertonut meille jo aikaisemmin, että sillä arkulla hän on kantanut Aapel Piiraisen kanssa Savonlinnan Setin New Yorkin satamasta Laivaan. Setti oli pakko kantaa arkussa, koska hänen värillinen morsiamensa Roosa oli kytännyt satamassa Rooningin kanssa Settiä, ettei tämä olisi päässyt laivaan ja lähtemään Suomeen.                                                                                                                   

Aapel Piirainen ja Savonlinnan Setti olivat koko ukin Amerikassa oloajan olleet ukin työkavereita eri kaivoksissa. Nämä ukin tarinat ja siihen vielä kyläläisten kertomat tarinat, että arkussa olisi pitkiä hopeatankoja, jotka ukki olisi tuonut arkussa Chicagon hopeakaivoksesta työskennellessään kaivoksessa monta vuotta, kiehtoivat meitä poikia näkemään arkun sisällön. Mutta niin vain kävi, että näimme arkun sisällön vasta monien vuosien jälkeen ukin kuoleman jälkeen.