Keskustan raahelainen kansanedustaja Hanna-Leena Mattila kommentoi hallituksen budjettiehdotusta.
Jo keväällä oli nähtävissä Suomen talouden kasvun hiipuminen ja työllisyystavoitteen haasteellinen saavuttaminen. Keskiviikkona julkistetussa budjettiehdotuksessa valtion menot tulevat kasvamaan puolitoista miljardia kuluvan vuoden talousarviosta, ja valtionvelka nousee vuonna 2020 arviolta 109 miljardiin euroon. Mattila pitää vastuullisena toimintana samanaikaisesti valmisteltavaa Suomen talouden vakausohjelmaa, jonka tavoitteena on saattaa julkinen talous tasapainoon vuoteen 2023 mennessä.
Opettajataustainen Mattila iloitsee kunnille esitettävästä määrärahasta, jolla pystytään pienentämään varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja sekä saattamaan laajempi joukko lapsia varhaiskasvatuksen piiriin. Opintotuen huoltajakorotus, lapsilisän yksinhuoltajakorotus sekä monilapsisten perheiden lapsilisät neljännestä lapsesta eteenpäin nousevat.
– Kansalaisten arjen turvallisuus paranee, kun ehdotuksen sisältämät toimenpiteet poliisien määrän kasvattamiseksi 7500 henkilötyövuoteen vuoteen 2022 mennessä käynnistetään.
Turvakotien määrää halutaan kasvattaa ja toimintaa kehittää.
Verotuksen kokonaisuutta Mattila pitää maltillisena.
– Pieni- ja keskituloisille, eläkeläisille ja etuustulojen saajille on tulossa kevennyksiä. Hyvätuloisten solidaarisuusvero pysyy voimassa hallituskauden loppuun asti. Hallitus pyrkii edistämään kansalaisten hyvinvointia tupakkaveroa korottamalla. Alkoholiveroon palataan sen jälkeen, kun Viro ja Latvia ovat tehneet omat alkoholiveroratkaisunsa.
Mattila on tyytyväinen siihen, että valtiovarainministeriön esityksessä pyritään edistämään yrittämisen ja maatalouden harjoittamisen edellytyksiä Suomessa. Investoinnit ovat välttämättömiä, kun tavoitellaan 75 prosentin työllisyysastetta.
Hallitus käsittelee talousarviota ja julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2020 - 2023 budjettiriihessään 17.–18. syyskuuta.
