KANNANOTTO Keskustan raahelainen kansanedustaja Hanna-Leena Mattila kertoo, että Suomi on vielä niitä harvoja länsimaita, jossa alaikäisten avioliitot ovat laillisia oikeusministeriön luvalla.
– Niitä on kuitenkin ollut suhteellisen vähän viime vuosina. Nykyinen laki on peruja ajalta, jolloin avioliiton solmimisen perusteena usein ollut raskaus ei ole enää tänä päivänä samanlaisen sosiaalisen paineen alainen asia. Suomessa yli 40 prosenttia kaikista syntyvistä lapsista syntyy avioliiton ulkopuolella avoliitossa olevaan parisuhteeseen ja yksinhuoltajaperheisiin. Yhteiskunta on luonut turvaverkon pärjäämiselle, joten avioliitto ja sen kautta lapsen elatusvelvollisuus ei ole välttämätöntä lapselle tai äidille, Mattila kertoo.
– Suomella on tavoitteena liittyä maiden joukkoon, jotka pitävät avioliittoa täysi-ikäisten eli aikuisten välisenä juridisena sopimuksena, josta ei poiketa edes uskonnollisin tai kulttuurisin perustein. Lapsiavioliitot antavan laillisen hyväksynnän alaikäisten raskauksille sekä sukupuoliseen kanssakäymiselle, vaikka yleinen yhteiskunnallinen asenteemme viestittää lapsuuden ja nuoruuden rauhoittamista kasvuun ja kehitykseen iloineen ja murheineen, jatkaa Mattila.
– Alaikäisten oikeuksiin kuuluvat opiskelu ja ammatin hankkiminen, joka mahdollisesti estyy tai viivästyy avioliiton myötä.
Mattila pitää tärkeänä, että avioliiton solmijat ovat täydessä henkisessä ymmärryksessä siitä, mistä avioliitossa on kyse.
– On hyvä, että Suomen laki antaa tarpeellisia lisävuosia itsenäisen ajattelun kehittymiseen.
Hän toteaa, että kansainvälistyvässä Suomessa, johon maahanmuuton myötä tulee lisää ihmisiä erilaisista kulttuureista, on käsillä oleva laki voimaan tullessaan selkeä viesti siitä, että Suomessa monien muiden Euroopan maiden tavoin halutaan antaa lapselle ja nuorelle täydet oikeudet lapsuuteen ja nuoruuteen, henkiseen ja fyysiseen kehittymiseen ja ennen kaikkea omaan vapaaseen tahtoon solmia tai olla solmimatta juridisesti merkityksellisiä sopimuksia.