Kansanedustaja Tytti Tuppurainen (sd.) pitää valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) toteamaa maakuntavaalien siirtymistä täysin odotettuna.
– Kun hallituksen toisen suuren puolueen puheenjohtaja näin sanoo, voi odottaa, ettei vaaleja pidetä lokakuussa. Hyvä näin, sillä jos vaalit lokakuussa pidettäisiin, ne eivät oikeuskanslerinviraston mukaan täyttäisi perustuslakia. Lain mukaan sote- ja maakuntalakien voimaantultua maakuntavaalit voi järjestää vasta noin puolen vuoden kuluttua, lauantaina Oulaisissa, Haapavedellä ja Raahessa vieraillut oululaisedustaja muistuttaa.
Minne maakuntavaalien järjestäminen siirtyy, on Tuppuraisen mielestä mahdoton vastata. Ensi vuosi on jo sinänsä varsinainen vaalivuosi, sillä vuodelle 2019 ajoittuvat jo eduskunta- ja EU-vaalit.
– Henkilökohtaisesti kannatan triplavaaleja, joissa yhdistetään eduskunta-, EU- ja maakuntavaalit. Tahti on muuten aika kova, jos eduskuntavaalit pidetään 14. huhtikuuta, EU-vaalit touko-kesäkuun vaihteessa ja vielä maakuntavaalit omana. Se voi heikentää äänestysaktiivisuutta.
Sote-valmistelulle Tuppuraiselta ei heltiä juurikaan pisteitä.
Hän peilaa, että uudistuksen kohteena piti nimensä mukaan olla sosiaali- ja terveyspalvelut, mutta valmistelun perusteella vaikutus rönsyilee tienpitoon ja palo- ja pelastustoimeen asti.
– Voi kysyä, mitä ihmettä eduskunnassa tapahtuu? Valtapuolueet pitävät tiukasti kiinni diilistään. Keskusta maakuntauudistuksesta ja kokoomus sote-valinnanvapaudesta. Valinnanvapaudesta piti saada kolmen miljardin säästöt, mutta nyt niistä on tulossa saman verran lisäkustannuksia, Tuppurainen kavahtaa.
Kansanedustaja myöntää, että nykymalli ei kanna silti pitkälle sosiaali- ja terveyspalveluissa.
– Tuli sote-uudistus tai ei, päivystysasetus muuttuu ja joudumme tekemään uusia ratkaisuja. Tavoite ei ole, että alueen kaikki potilaat hoidetaan OYS:issa, eikä siellä ole siihen resurssejakaan. Parasta olisi, että Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella istahdetaan yhdessä alas. Mietitään, miten palvelut taataan. Sekä määrälliset kriteerit siihen, paljonko eri palveluja on tuotettava, että niitä voidaan järjestää esimerkiksi sairaaloissa.
Sipilän hallitus saa kiitokset kansanedustajalta työllisyystilanteen paranemisesta. Tuppuraisen mielestä hallitustavoitteen saavuttamisessa auttoi talouden tervehtyminen, joka vilkastuttaa markkinoita Suomessa ja maan rajojen ulkopuolella. Suomessa markkinoiden vilkastumisessa oma vaikutus on velkarahan alhaisella korkotasolla.
– Julkisten alojen 30 prosentin lomarahojen leikkaus taas heikensi kotimaan kulutusta. Hallituksen suunta on ollutkin se, että köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat, eikä tämä enää ole vain vanha sanonta.
Tuppurainen linjaa, ettei hän hyväksy sitä, että leikkaukset kohdistuvat kaikista pienituloisimpiin.
– Sosiaaliturvaa on leikattu, eläkkeensaajien tuloja heikennetty, lasten subjektiivista päivähoito-oikeutta rajattu, asiakasmaksuja korotettu, Tuppurainen luettelee todeten, että nykymallilla suomalaisten eriarvoisuus vain kasvaa.
