Käsienpesu on poikkeusoloissa entistäkin tärkeämpi arkirutiini. Vettä ja saippuaa kuluu, ja saippuaa voi valmistaa myös itse.
Vihantilaisella Sinikka Somerolla on käsissä tulppaanin muotoinen saippua.
– Olen kauan aikaa suunnitellut, että haluan kokeilla saippua tekoa. Meinasin ensin, että kokeilen hommaa itse, mutta menin Raahe-opiston Marjut Sarkkisen ohjaamalle saippuantekokurssille. Hyvä että menin, saippuanteossa on monta vaarallistakin vaihetta, jotka on tiedettävä ja niihin on osattava varautua. Esimerkiksi valmistuksessa käytettävä lipeä voi käyttäytyä arvaamattomasti, jos ei tiedä tarpeeksi, Somero kertoo.
Suojautumistarpeesta kertoo se, että kurssilaisilla oli suojalasit ja -hanskat, hengityssuojat ja essut.
Saippuatekoon tarvittiin nestettä, lipeää, kookosrasvaa, öljyä ja aineksia, joita käytettiin hajusteina.
Somero teki useamman saippuan, joiden valmistukseen valitsi nesteeksi vettä, kahvia ja kookosmaitoa.
– Hajusteeksi voi valita vaikka mitä. Käytin yrttejä, appelsiinia ja turvetta. Kahvinpurujen käyttö tekee saippuasta kuorivan ja appelsiinista sai saippuaan tuoksun. Jasmininkukilla koristelin saippuat päältäpäin.
Saippuanteon valmistuksessa käytetään lasipurkkia. Lasipurkki sopii valmistukseen siksi, koska lipeän lisääminen aiheuttaa massalle kemiallisen reaktion.
– Lapsipurkkiin laitetaan ensin hyvin kylmäksi jäähdytetty neste, jonka sekaan lisätään lipeä. Purkissa olevat aineet sekoitetaan varovasti purkkia heiluttamalla tai sekoittamalla. Aineiden sekoittuessa syntyy kemiallinen reaktio, joka lämmittää nesteen.
Lasipurkissa olevan seoksen annetaan jäähtyä.
– Seuraavaksi kaadetaan tarpeeksi isoon muoviseen astiaan öljy, esimerkiksi oliiviöljy, johon lisätään kuumassa vesihauteessa sulatettu ja jäähdytetty rasva. Itse käytin kookosrasvaa. Viimeisenä astiaan kaadetaan varovasti jäähtynyt nestelipeäliuos.
Seos on tämän jälkeen sekoitettava välittömästi sauvasekoittimella, kunnes seos alkaa paksuuntua kiisseliseksi.
– Tässä vaiheessa lisätään nopeasti sekaan lisäraaka-aineet kuten väriä ja tuoksua antavat aineet.
Saippuamassa kaadetaan muotteihin. Somero vinkkaa, että muottina voi hyödyntää erilaisia kuppeja ja astioita.
Saippuat jätetään muotteihin, niiden koosta riippuen, 12–24 tunniksi.
– Saippua irrotetaan muotista, kun se on riittävän kiinteä.
Vielä tässä vaiheessa saippua ei ole valmis käyttöön.
– Saippua laitetaan noin kuukauden ajaksi ilmavaan paikkaan. Sen jälkeen saippua on käyttövalmis.
Somero esittelee valmiita saippuoita. Valmistus eri vaiheineen oli mielenkiintoinen kokemus, joka ei jää tähän.
– Itse tehtyjä saippuoita on mukava käyttää ja voihan niitä antaa lahjaksikin. Kyllä minä jatkan saippuoiden tekemistä omassa kotilaboratoriossa, Somero suunnittelee innostuneena.