Siika-, Pyhä- ja Kalajokilaakson alueen kanteleperinne on nyt tallessa. Jokilaaksojen kanteleyhdistys julkaisi 30-vuotisjuhlapäivänään lauantaina teoksen, johon on koottu tietoa alueen soittajista monelta vuosikymmeneltä.
Ajatus kirjasta on muhinut yhdistyksessä kauan. Tositoimiin yhdistyksen puheenjohtaja Pertti Hankonen ryhtyi Mariia Huikarin ja Sinikka Kontion kanssa reilu vuosi sitten. Teosta varten on pyydetty kanteleensoittokokemuksia ja tietoja sekä käytänteitä alueen kulttuuritoimijoilta, seurakunnilta ja kouluilta. Työryhmällä on ollut käytettävissään soittajien muisteluita eri kokoonpanoista.
– Haapaveden kirjaston kautta järjestettiin 530 lainausta meille, Hankonen kertoo ja viittaa työhön, jota varten tarvittiin lainaksi erilaisia taustateoksia.
Lisäksi Hankonen sanoo aineistoa olleen noin 30 000 sivua sekä yhdistyksen arkistot päälle.
– Iso määrä on paperia käyty läpi, hän summaa.
Jokilaaksojen kantele -teoksesta muodostui 300-sivuinen kirja, jollainen on Hankosen mukaan ainutlaatuinen koko Suomessa.
Kanteleensoittoalueenakin jokilaaksomme ovat erikoisia.
– Täällä soitetaan kannelta pitkältä sivulta, seisaltaan ja pehmeästi sormenpäillä, Hankonen kiteyttää.
Nämä erityispiirteet kertovat soittajan kotiseudusta ja ilmentävät juuri alueellamme kehittynyttä soittotaitoa.
Juhlassa heräteltiin ideaa, että soittotaitotyylinäytteitä olisi hyvä tallentaa ja laittaa jakoon esimerkiksi internetiin.
Lauantaisessa juhlassa Jokilaaksojen kanteleyhdistys muisti yhdistyksen eteen uurastaneita puurtajia. Kultainen kantele -rintamerkin saivat Pertti Hankonen, Sinikka Kontio, Mariia Huikari, Eero Pitkälä ja Jane Ilmola.
Yhdistys antoi kunniakirjat tärkeille yhteistyökumppaneille, Haapaveden kaupungille, Haapaveden seurakunnalle, Jokihelmen opistolle ja Haapaveden opistolle.
Pentti Silvola kutsuttiin yhdistyksen kunniajäseneksi. Silvola on ollut perustamassa juhlivaa yhdistystä ja toiminut perustamiskokouksen puheenjohtajana.