Lukiolaisten opintietä värittävät Penkkarit ja Wanhojentanssit.
Tänä vuonna lukioissa voidaan päättää vapaammin kuin ennen, milloin näitä juhlahetkiä vietetään. Aikatauluja eivät sido enää ylioppilaskuunteluiden ja -kirjoituksien rytmittäminen niin tiukasti kuin aiempina vuosina.
Pyhäjoen abiturientit viettivät penkkaripäivää torstaina.
Yhteislaulu oli riimitelty näin: (Teksti riimitelty Arttu Wiskarin esittämään alkuperäiskappaleeseen Mökkitie.)
Kuvat otti Hilla Ukonsaari.
"LUGATIE
1. Elokuu vuonna seittemäntoist,
kaikki oli meille erikoist.
Pikkulapsi, äidiksi sain mä Ojalan.
Mä istuin jo äikänluokassa,
Sartsa pauhasi Matista, Liisasta.
Rautatietä päästiin me Ouluun katsomaan
Möykky pursusi jo korvista,
aloin suunnitella messuja.
Emmä tuolloin mistään tajunnut,
kokeisiin pänttäsin.
KERTOSÄE:
Sari anna mun elää mun elämää!
Lupaan: mun esseet vielä näät.
Ilon kautta muistan sen kypsyyden.
Mieleeni nää lugavuodet jää.
Tunnen nyt jo valmiiksi ikävää.
Sain paljon, uskon että mä selviän.
VÄLISOITTO
2. Syksy saapui ja stressin toi mukanaan.
Messut tuli aiemmin kuin uskoinkaan.
Mä sain nähdä: kova työ aina palkitaan.
Abit karkas ja meistä tuli wanhoja.
Sali täynnä prinssejä ja prinsessoja.
Tutut reitit vaihtuivat Barcan maisemiin.
Taskuvarkaita me pelättiin.
Laukku takin alla kuljettiin.
Tuolloin paremmin ymmärsin sen:
Ystävien merkityksen.
KERTOSÄE
VÄLISOITTO
Kesä loppui ja mulle kerrottiin:
sul on enää kuukausi kirjotuksiin.
Oli pakko itteensä ottaa niskast kii.
T:n rivi Wilmassa ahdisti.
Menin Ässään ja ostin tikkarin.
“Ei ressiä”, mä itselle vakuutin.
Ei Tauno kerro integraalimadosta,
me ollaan oman onnen nojassa.
Nyt täysin ymmärrän tarinan:
en koskaan kaikkea voi oppia.
Sari anna mun elää mun elämää!
Lupaan: mun esseet vielä näät.
Ilon kautta muistan sen kypsyyden.
Mieleeni nää lugavuodet jää.
Tunnen nyt jo valmiiksi ikävää.
Sain paljon, tiedän että mä selviän."