RAAHE On virkoja, jotka liimautuvat kantajaansa teipin tavoin kiinni. Kuten kunnan- ja kaupunginjohtajien virat, joissa työskentelevät mielletään kuntansa isännäksi ja emännäksi olipa vuorokaudenaika ja paikka mikä tahansa.
Ari Nurkkala luovii luontevasti markkinakansan keskuudessa Vihannin markkinoilla. Kunnanisän vaativa vastuu ja valokeila eivät näy millään tavoin taakkana miehen olemuksesta.
Nurkkala otti johtoonsa seitsemän vuotta sitten Hailuodon. Vajaan neljän Hailuodossa vietetyn vuoden jälkeen, matka jatkui Hyrynsalmelle, ja sieltä Raaheen.
Väkimäärässä virkareitti on ollut nousujohteinen. Hailuodon, vajaan tuhannen vakituisen asukkaan, jälkeen Hyrynsalmella on noin 2 500 asukasta. Vastaavasti maaliskuussa, Raahen ohjakset käsiinsä ottanut, Nurkkala sai johdettavaksi kaupungin, jossa johdettavan kunnan väkimäärä on kymmenkertainen Hyrynsalmeen suhteutettuna.
Nurkkala vertaa, että jokainen paikkakunta pakkasi työreppuun eväät, joilla seuraavalle etapille kulku oli luontevaa.
–Periaatteessa samat asiat tehdään, olipa kyseessä pieni tai iso kunta. Pienessä kunnassa tekijöitä on silti huomattavasti vähemmän, ja niissä kunnanjohtaja on väistämättä kaikkien alojen asiantuntija, tai sellaiseksi hänen on tultava, Nurkkala summaa ja jatkaa, että kuntakierros on todistanut sen, ettei yksinään pärjää pieni eikä isokaan kunta.
Yhteistyötä tarvitaan ja se on ehdoton edellytys, jos kunta mielii pysyä elinvoimaisena.
Raahen johtajuutta on takana kolme kuukautta ja Nurkkala kokee olonsa kotoisaksi. Monestakin syystä.
–Yksi tärkeimmistä syistä, miksi hain Raahen johtajuutta olivat perhesyyt. Raahe oli paikka, jonne koko perheeni halusi muuttaa. Itsehän olen kotoisin Haapavedeltä ja vaimoni Ylivieskasta, joten tämä on tuttua kotiseutua, jossa myös sukulaiset asuvat, kahden lapsen isä kertoo.
Nurkkala jatkaa, että vaakakupissa painoi vahvasti myös oma halu kehittyä ammatillisesti, johon Raahe sopi kokonsa ja olosuhteiden osalta mainiosti.
–Sijanti on yksi Raahen valteista, samoin meri ja kaupallisten palveluiden asiakaspotentiaali, joka on vahvasti aliarvioitu tänä päivänä. Myös yhtenä Suomen teollistuneimmista kaupungeista Raahe on omaa luokkaansa. Vastaavasti suurin haaste on saada asukasluku kasvuun ja tehdä Raahesta uudelleen vireä opiskelijakaupunki.
Nurkkala haluaa olla inhimillinen kuntajohtaja, jonka puoleen on helppo kääntyä. Markkinavilskeessä ei ujostella, vaan useampi kuntalainen jää puhuttelemaan kaupunginjohtajaa. Ja koska Nurkkala on uusi tuttavuus raahelaisille, hän haluaa tutustua tapahtumien ja kyläkierrosten merkeissä asukkaisiin ja alueeseen entistä paremmin.
Silti yksi tärkeistä säännöistä on työn ja perhe-elämän erkaannuttaminen toisistaan.
–Vaativaan työhön saan vastapainoa perheen kanssa vietetystä yhteisestä ajasta. Viihdyn myös luontoon liittyvien harrastusten parissa.
Nurkkala myöntää, että kuten monilla muillakin, työn ja perhe-elämän tasapainottaminen on yksi haasteista.
Vastaavasti vahvuudeksi hän lukee karttuneen työkokemuksen kunta-alalta.
–Kunnallisen organisaation johtamisessa tarvitaan monialaista osaamista ja kykyä toimia erittäin muuttuvassa toimintaympäristössä. Tätä voi hankkia ainoastaan kokemuksen kautta.