Useilla pihoilla välittömän tarpeen yli satava vesi voi aiheuttaa haasteita. Vesi ei välttämättä imeydy pihamaahan, vaan jää seisomaan. Ilmastonmuutoksen ja entistä tiiviimmän rakentamisen on huomattu lisäävän haasteita niin kutsutun huleveden kanssa.
Lain mukaan tontin omistajan on ohjattava ja imeytettävä hulevesi omalla tontillaan niin, ettei sitä pääse virtaamaan muiden pihoille tai yleisille alueille. Hulevedeksi kutsutaan rakennetuilta pinnoilta valuvaa luonnon vettä, joka voi olla peräisin sateesta tai sulavasta lumesta.
– Parhaiten huleveden saa hyödynnettyä oman pihan kasvien kastelussa. Vanha hyvin toimiva ratkaisu on kerätä sadevettä joko maan alaisiin tai päällisiin varastoihin ja käyttää sitä myöhemmin kuivina jaksoina pihan kasteluun, opastaa Timo Taulavuori Puutarhaliitosta.
Kasvien ja ympäristön kannalta sadevesi on parempaa ja edullisempaa kasteluvettä kuin käsitelty vesijohtovesi. Maan alle voi tehdä isojakin vesisäilöjä, joista vettä pumpataan tai imeytetään kasvien käyttöön. Myös imeytyskentät, avo- tai salaojat toimivat hyvinä puskureina silloin, kun vettä sataa reilusti.
Moni haaveilee oman pihan vesiaiheesta. Hulevedet saa hyvin ohjattua pihan omaan kosteikkoon, jonka reunoilla kasvaa esimerkiksi vesikasveja. Imeytysalueen voi tehdä voi tehdä karkeista maa-aineksista ja koristella näyttävien kivien avulla. Pohja voi olla läpäisevä, jolloin se toimii luonnollisena puskurina. Toinen vaihtoehto on tehdä oma vesiaihe, jossa pohja on pääosin läpäisemätön ja vesi vaihtuu altaassa sateiden myötä. Ylivuotava vesi imeytetään pikkuhiljaa reunojen kautta ympäröivään maahan ja kasvien käyttöön.
Kolmas tapa vähentää hulevesiongelmia on lisätä kasvillisuutta piha-alueella. Mitä runsaampi kasvillisuus on, sitä enemmän se sitoo vettä ja myös haihduttaa sitä ilman, että vesi päätyy hulevedeksi. Täysikasvuinen lehtipuu voi haihduttaa jopa yli sata litraa vettä vuorokaudessa.
Kovien pihakatteiden sijasta kannattaa käyttää vettä imeviä pintoja ja suosia esimerkiksi hulevesikiveytyksiä ajoteillä ja pihoilla asfaltin sijasta. Myös nurmet, hiekka- ja sorapinnat imevät tehokkaammin vettä kuin tiiviisti laatoitetut tai laajat terassimaiset alueet.
Kattopuutarhat ja muun köynnökset ovat tehokkaita veden virtauksien hidastajia. Sadevesi viipyy kasvipeitteisillä alueilla pitempään matkalla maahan kuin paljailla kattopinnoilla. Lisäksi kasvit viilentävät erityisesti helteellä pihoja ja taloa samalla, kun ne haihduttavat ja kosteuttavat kuivaa ilmaa.
