Kes­kel­le isoja sote-ku­vioi­ta

Raahen kaupunginlakimies Leena Mikkola-Riekkinen on valittu Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan sopimustoimintojen projektipäälliköksi.

Raahen kaupunginlakimiehellä Leena Mikkola-Riekkisellä oli kiirastorstaina hengästyttävä päivä. Tieto työpaikan vaihdosta tuli nopeasti. Piti viimeistellä Raahen kaupungin viimeiset tehtävät, siivota työhuone ja raivata aikaa siinä sivussa vielä lähtöhaastattelua varten. Edessä oli siirtyminen suurempiin ympyröihin Ouluun valmistelemaan maakunta- ja soteuudistukseen liittyviä sopimuksia.

55-vuotiaalle virkanaiselle työpaikan vaihto merkitsee mieluisaa elämänmuutosta. Edessä on mahtava mahdollisuus tehdä erilaista työtä kuin tähän asti. Edes se ei hirvitä, että uudessa työpaikassa odottaa noin 6 000 sopimusta laatijaansa.

– Onhan se kova urakka, mutta en pelkää sitä. Minulla on ollut tapana hypätä työstäni erilaisiin projekteihin ennenkin, hän kertoo.

Itse asiassa pesti näyttää sopivan kuin nakutettu hänen kokemukselleen ja asiantuntemukselleen.

Mikkola-Riekkinen on ollut toteuttamassa terveysalan uudistusta jo silloin, kun Raahen Seudun Hyvinvointikuntayhtymää perustettiin. Hän on ollut Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeessa rakennettiin hyvinvoinnin ja terveyden johtamisrakenteet seutukuntaan. Sitä ennen hän oli laatimassa Raahen ja Vihannin välistä kuntaliitossopimusta Suomenennätysvauhtia.

– Kun maaliskuussa tehtiin päätös, paperit olivat valmiina jo toukokuussa, hän huomauttaa.

Hän on työskennellyt hallintotyöryhmässä, joka on valmistellut maakuntien väliaikaishallinnolle työjärjestystä.

– Olen kehittäjätyyppiä. Omassa työssäni on aina kehittäjän ote, enkä halua jämähtää paikoilleni. On saatava uusia näkökulmia asioihin.

Hän kokee pääsevänsä näköalapaikalle katsomaan, miten historiallinen uudistus toteutetaan alusta loppuun.

Juuri nyt hänen uskonsa keskeneräisen ja kiistellyn sote- ja maakuntauudistuksen toteuttamiseen on vahva, joskin hän katsoo, että yllätyksiä voi vielä tapahtua ja uudistuksen sisältö muuttua.

– Ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin toteuttaa uudistus. Tähän on pantu niin paljon paukkuja ja rahaa, ettei taka-askelia voi enää ottaa. Juna on jo menossa.

Hän myöntää, että sopimusjuridiikka on haastava ala. Pitää saada osapuolia tyydyttävä sopimus ja ottaa samalla huomioon kustannusvaikutukset.

– Sopimusten pitää olla taloudellisesti järkeviä, ja niiden pitää taata palvelujen käytännön toimivuus.

Tiettyjä epäilyksiä hänelläkin on. Hän ei usko, että nykyistä parempaa mallia voitaisiin tehdä nykyistä halvemmalla. Mutta tavoitteena ovatkin hyvät palvelut kaikkialla, eivät erinomaiset.

– Tulee hyvinvointikeskuksia ja hyvinvointipisteitä. Kysymys on siitä, kuinka paljon lähipalveluja voidaan tarjota. Valinnanvapaus on oma haasteensa: onko se aitoa valinnanvapautta?

Yksityinen sektori saa uusia tilaisuuksia. Hänellä on siitä hyvä esimerkki omalta asuinpaikkakunnaltaan Vihannista, missä Attendo rakentaa Ukonmäen vanhuksille palvelutalon.

– Vihannissa ei olisi voitu tehdä vanhustenhoidon investointia ilman yksityistä toimijaa.

Vaikka Raahessa joudutaan todennäköisesti ainakin aluksi ostamaan lakiasiainpalvelu virkakoneiston ulkopuolelta, ollaan Raahessa hyvillään siitä, että oma lakimies menee näkyvälle vaikuttajan paikalle maakuntauudistusta valmisteleviin tehtäviin. Raahen kaupunginjohtaja Ari Nurkkala toivoo, että Leena Mikkola-Riekkisen mukana sopimusvalmisteluihin siirtyy kykyä ymmärtää pienten kaupunkien tarpeita. Suoraviivaisempiakin toiveita on esitetty.

– (Jarmo) Myllymäki sanoi, että pidä sitten Raahen puolia, muistaa Mikkola-Riekkinen saaneensa evästyksenä.

– Olen pitänyt Raahen puolia vuodesta 1994 lähtien ja pidän edelleen, kun vain pystyn pitämään. Mutta asioita pitää katsoa myös laajemmasta näkökulmasta, hän sanoo.

Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pauli Harju kertoo, että Mikkola-Riekkistä odottaa Oulussa erittäin merkittävä ja todella mielenkiintoinen tehtävä.

– Kyse on valtavan sopimuskannan järjestelystä. Tätä voisi joku sanoa puisevaksikin työksi. Tämä on iso möhkäle, joka pitää palastella. Kyllä tässä joutuu kädet savessa tekemään töitä, kertoo Harju.

Mikkola-Riekkisen esimiehenä toimii maakunnan muutosjohtaja Marjukka Manninen. Lisäksi maakuntauudistuksella on oma väliaikainen toimielin, johtoryhmä, jonka puheenjohtaja on maakuntajohtaja Pauli Harju. Silti lakimiehen harteille tulee suuri vastuu.

– Vuonna 2020 pitää olla sellainen sopimuskanta, että niillä turvataan koko maakunnan palvelut, kertoo Harju.

Harjun mielestä Raahella ei ole syytä odottaa suurta etuutta siitä, että sopimustekstien laatija tulee Raahesta, sillä uudistuksen tavoitteena on nimenomaan kansalaisten tasavertaisuus.

Leena Mikkola-Riekkisen valintaan oli yksi selkeä syy:

– Me valitaan parhaat henkilöt hakijoista, sanoo Harju.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jarmo Myllymäki korostaa, että kaupunginlakimies vuokrataan maakunnalle. Mikkola-Riekkinen voi palata Raaheen kaupunginlakimieheksi vuonna 2020.

Hänen tilalleen haetaan määräaikaista hallintojohtajaa, joka taitaa juridiikkaa.

Kaupunginlakimiehen hoitamia tehtäviä pilkotaan, mikä aiheuttaa Jarmo Myllymäen mukaan tehtävänkiertoa Raahen kaupungin organisaatiossa.

Kaupunginjohtaja Ari Nurkkalan sijaisena tulee toimimaan talousjohtaja Päivi Määttä. Kaupunginhallituksen sihteerin tehtäviä hoitanee vastedes Mikkola-Riekkisen sijaan hankintapäällikkö Leena Räsänen.

Ilmoita asiavirheestä