Haapaveden uusi kiertoliittymä vaati toteutuakseen muun muassa yhteistyötä ja määrätietoista toimeenpanoa. Näin totesi liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner kiertoliittymän vihkiäisissä perjantaina.
Berner muistutti, että kaikki hankkeet kuuluvat isompiin kokonaisuuksiin.
– Kun palaset sopivat hyvin yhteen, se helpottaa arjen sujuvuutta. Tuntuu siltä, että liikennejärjestelmä palvelee, hän sanoi.
Perustienpidon rahoitustaso on pitkään ollut alhainen. Ministeri myönsi, että liikenneväylien kunto on kehittynyt huolestuttavaan suuntaan.
Korjausvelkaa on koko maassa noin 2,5 miljardia euroa. Vaikka sen paikkaamiseksi on myönnetty kaikkiaan noin 1 miljardi euroa lisärahoitusta, ei ole pystytty vastaamaan tarpeeksi tieväylien korjausta vaativiin haasteisiin.
– Rahan tarve on suuri. Perusbudjetilla voidaan rahoittaa vain rajallinen määrä uutta ja korjata vanhaa. Ei ole pystytty osoittamaan riittävästi varoja. Tarvitaan yhteisiä päätöksiä, Berner huomautti.
Valtio maksoi Haapaveden uuden kiertoliittymän täysin. Kustannukset olivat kaikkiaan 650 000 euroa.
– Eduskunnalla on pieni liikkumavara. Valtion budjetissa on vuosittain 40–60 miljoonaa euroa erilaisiin hankkeisiin, jotka eivät ole edenneet ministeriöiden tai alueviranomaisten esityksissä. Sellaisia pieniä hankkeita voidaan viedä eteenpäin, jotka eivät ole täyttäneet kriteerejä, mutta ovat tarpeellisia, kansanedustaja Antti Rantakangas toi esille käytäntöä, jolla rahat Haapaveden uuteen kiertoliittymäänkin lopulta tulivat.
Hän korosti sitä, että eduskunnan on pidettävä budjettivallasta kiinni kaikissa oloissa.
– Muiden viranomaisten on hyväksyttävä se, että eduskunta päättää valtion budjetista jatkossakin, vaikka kaikki tahot eivät ole iloisia siitä, että eduskunta peukaloi budjettia, Rantakangas huomautti.
Haapavedelle toivottiin uutta kiertoliittymää pitkään. Kaupunki neuvotteli asiasta viitisentoista vuotta.
– Kiertoliittymää tarvitaan ennen kaikkea parantamaan liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Lähestyminen liittymään tapahtuu nyt jouhevasti, ja liittymä on riittävän iso raskaillekin ajoneuvoille. Teollisuudelle on erinomaisen tärkeää, että kumipyörillä kulkeva liikenne toimii sujuvasti. Mielestäni ratkaisu on myös hyvin ympäröivään maisemaan soveltuva, totesi kaupunginvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Heino Vuorenmaa.
Kaupunginjohtaja Antti-Jussi Vahteala kertoi huomanneensa, kuinka liikenne alkoi sujua risteyksessä ihan eri tavalla jo kiertoliittymää rakennettaessa.
– Uskon, että uuden liikenneympyrän aikana on vältetty kolareita tai ainakin vaaratilanteita, jotka olivat hyvin tavallisia vanhan risteyksen aikana, Vahteala totesi.
Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen liikennejohtaja Timo Mäkikyrö toi esille kiertoliitymien historiaa, joka juontaa juurensa hevosajoilta 1800-luvun Ranskasta. Suomeen ensimmäiset kiertoliittymät rakennettiin 1950- ja 1960-luvuilla. Ne olivat suuria, ja ajonopeudet myös. Lisäksi ympyrässä ajavan piti väistää sinne tulijoita.
Liikennemäärän kasvaessa alkoi esiintyä ongelmia, ja ympyröitä alettiin korvata liikennevaloilla. Uudenaikaisia liikenneympyröitä alkoi ilmestyä Suomeen 1990-luvulla. Niissä nopeudet ovat alhaisia, ja liikenneympyrään tulijat väistävät aina ympyrässä ajavaa.
Kiertoliittymiä arvioidaan olevan maantie- ja katuverkolla nykyään noin 1000.
