Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan johtaja Maunu Kilpivaara toteaa, että puukauppa on Pohjois-Suomessa käynyt odottavissa tunnelmissa.
– Maaliskuussa Pohjois-Suomen yksityismetsien puukauppa hieman piristyi. Alkuvuoden ostomäärä 1 167 000 kuutiota on edelleen 40 prosenttia viime vuotta perässä (2019 / 1 988 000). Pohjois-Pohjanmaalla puukauppaa käytiin 605 000 kuutiota (2019 / 1 009 000). Pyhä-Kalan puukaupan luvut ovat samansuuntaiset, Kilpivaara toteaa.
– Leimikoita on tehty kuitenkin noin 11 prosenttia viimevuotista enemmän, mutta kaupoiksi niistä ei vielä kaikki ole päätyneet. Kauppamäärä on meilläkin noin 40 prosenttia viime vuoden tammi-huhtikuun lukuja jäljessä.
Kilpivaaran mukaan puunostojen painopiste on siirtynyt kesä- ja kelirikkokorjuukohteisiin.
– Alkuvuoden hiljaisemman puukaupan myötä ostajien puuvarannot ovat laskeneet ja kysyntä siten kasvanut. Puukaupan painottuminen kelirikkoleimikoihin on näkynyt pienenä kantohintojen elpymisenä myös Pohjois-Suomessa.
Hän jatkaa, että metsänomistajilla on puunmyyntihalukkuutta, mutta kesäleimikoiden hinnoittelun osalta odotukset eivät ole vielä täyttyneet.
– Hintatarjoukset kesäkorjuukelpoisista leimikoista lähentelevät 60 euroa kuutiolle sekä mäntytukilla että kuusitukilla. Kuudenkymmenen euron raja tulee menemään rikki järeimmillä kohteilla. Kilpailutuksella ja katkonnalla on suuri merkitys ja aina ei kannata myydä sille, joka maksaa parhaimman hinnan tukkipuusta. Olennaista on kokonaisuus, jossa sekä tukkipuun että kuitupuun hinta on kilpailukykyinen ja tukkia katkotaan tarkasti, selvittää Kilpivaara.
Pikkutukin ja parrun osuus on myös tärkeä, mutta niiden katkonnassa on kiinnitettävä huomio siihen, että pikkutukkia ei tehdä oikean tukin eli latvaläpimitaltaan yli 15 senttimetrin mitta- ja laatuvaatimukset täyttävästä runkopuusta vaan sitä pienempiläpimittaisesta puusta.
– Parhain katkonta metsänomistajan näkökulmasta saadaan, kun järeä tukkipuu katkotaan tarkkaan tukiksi ja mahdollisimman paljon pienempää puuta katkotaan pikkutukiksi ja parruksi, jolloin halvinta puutavaralajia kuitupuuta kertyy mahdollisimman vähän.
Metsät eivät ole kiinni, taimikonhoitotyöt ovat jatkuneen läpi talven
Kilpivaaran mielestä, puukauppa mahdollistaa haastavassa taloudellisessa tilanteessa hyvän avun metsänomistajille.
– Metsän-hoitotyöt on Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa päästy vähälumisen talven ansiosta aloittamaan poikkeuksellisen aikaisin. Jokilaaksossa taimikonhoitotöitä on tehty lähes koko talven, kun lunta on ollut niin vähän, kertoo Kilpivaara. Metsänomistajien kannattaa nyt tarkastaa yhdessä oman metsänhoitoyhdistyksen kanssa oman metsätilan tilanne ja laittaa tarvittavat metsänhoitotyöt käyntiin.
Koronavirus vaikuttaa kahtalaisesti vientimarkkinoihin
Osa metsäteollisuustuotteista hyötyy globaaleilla markkinoilla koronaviruksen vaikutuksesta, mutta osa ei.
– Nämä vaikuttavat viiveellä raakapuumarkkinoihin. Vaikka koronaviruksen yleiset markkinavaikutukset ovat negatiivisempia kuin ennalta osattiin arvioida, niin Pellervon taloustutkimuksen (PTT) mukaan metsätoimiala selvinnee muita toimialoja pienemmillä vahingoilla. Yritysten ja tuoteryhmien välillä on kuitenkin suuria eroja, Kilpivaara toteaa.
– Pehmopaperituotteiden globaalin kysynnän kasvu lisää etenkin sellun viennin tarvetta. Paperituotteiden osalta on ollut hiipuvaa kysyntää, joka saattaa vaikuttaa sellu- ja paperituotannon tasoihin Suomessa. Kartonkituotteiden osalta kysynnän ennakoidaan lisääntyvän. Sahatavaratuotannon ja puutuotteiden osalta kysyntä on heikentynyt rajoitustoimien seurauksena ja monet yritykset ovatkin jo ilmoittaneet mahdollisista lomautuksista ja seisokeista. Raakapuumarkkinoilla on ollut kysyntää etenkin kuitu- ja energiapuusta, mutta tukkipuun menekki vaihtelee alueittain enemmän.