Vuoden 2019 puukauppa alkoi Pohjois-Suomessa hieman edellisvuotta vilkkaammin, tammikuun ostomäärä oli 863 000 kuutiota.
Tämä käy ilmi Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan johtaja Maunu Kilpivaaran tekemästä raportista.
Vastaava luku oli vuosi sitten 791 000 kuutiota. Pohjois-Pohjanmaalla alku oli hieman viime vuotta verkkaisempi 428 000 m3 (456 000), mutta Kainuussa, 259 000 m3 (237 000) ja varsinkin Lapissa, 176 000 m3 (98 000) puukauppaa käytiin tammikuussa selvästi edellisvuotta enemmän. Viime viikkojen laskeva puun hintakehitys osoittaa, että puun tarjonta on ollut puun kysyntää suurempaa.
Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan toimialueella puukauppa on alkuvuonna myös noudattanut pohjoissuoma-laista trendiä. Vuodelta 2018 jäi myymättä runsaasti talvileimikoita, joista on tehty alkuvuonna kauppaa vilk-kaasti. Leimasumäärä onkin ollut alkuvuonna edellisvuotta vaisumpaa, mutta puukauppoja on solmittu noin 30 % viime vuoden tammi-helmikuuta enemmän. Hintataso on laskenut syksyn hinnoista, mutta esimerkiksi päätehakkuuleimikoissa kaikkien puutavaralajien keskihinnat ovat edelleen 2,5-3 euroa vuodentakaista pa-remmat.
Suomen puumarkkinoilla jatkuu poikkeuksellinen tilanne, sillä kokonaisuudessaan kuitupuun kysyntä näyttää tukkia valoisammalta. Havutukkien kysyntä on kokonaisuutena heikentynyt. Metsänhoitoyhdistysten arvion mukaan harvennusten ja ensiharvennusten menekki on nyt hyvä, ja puukauppaa harkitsevien metsänomistajien kannattaa niitä aktiivisesti tarjota kilpailutukseen.
Vuoden 2018 tilinpäätösten perusteella Suomessa toimivan massa- ja paperiteollisuuden kannattavuus ja puusta maksukyky ovat erittäin hyviä.
Sahatavaralla ja erityisesti mäntysahatavaralla lähiajan markkinanäkymä on sen sijaan edelleen heikko. Vientimäärät ovat laskeneet jo pitkään, sahatavaran markkinahinnat ovat heikentyneet ja valmiin sahatava-ravaraston ovat kasvaneet. Valopilkut sahatavaramarkkinoilta ovat harvassa, mutta Keski-Euroopassa hy-välaatuisen kuusisahatavaran hinta näyttää pitäneen kohtuullisesti.
