Berliinin muurin murtuminen 30 vuotta sitten on edelleen hyvin kirjailija-toimittaja Roman Schatzin mielessä.
Hän muistelee katselleensa illalla televisiota Helsingin-kodissaan, kun uutiset Saksasta kertoivat muurin murtuneen ja itäsaksalaisten marssivan länteen.
– Ensimmäinen ajatukseni oli tuolloin, että millaisilla välineillä voidaan tehdä niin näyttäviä feikkiuutisia. Työskentelin tuolloin Yleisradiossa ja ajattelin, että haluan meille samanlaiset laitteet.
Pian totuus paljastui. Kyse ei ollut valeuutisesta, vaan todellisista tapahtumista. Itä- ja Länsi-Saksojen välinen muuri oli murtunut.
Schatz myöntää, että seuraavaksi mieleen hiipi pelko. Hän odotti, milloin alkaisi väkivalta.
– Odotin, että alkaisi kuulua laukausten ääniä tai panssarivaunu ilmestyisi kuviin.
Pelko osoittautui turhaksi, vaikka sille olikin runsaasti katetta. Saksan väkivaltainen historia osoittaa, että maassa on herkästi tartuttu aseisiin, jos meno ei ole miellyttänyt valtaapitäviä tai sellaiseksi haluavia.
Schatz sanookin pitäneensä Berliinin muurin murtumisen merkittävimpänä seikkana tapahtuman väkivallattomuutta.
– 17 miljoonaa saksalaista alkaa kaataa omaa järjestelmää eikä sen yhteydessä tapettu ketään. Se on suuri juttu, sanoo Schatz.
Kirjailija-toimittaja muistuttaa, että itäsaksalaiset eivät kaataneet Berliinin muuria siksi, että liityttäisiin Länsi-Saksaan. Hänen mukaansa DDR:ssä syntyneen liikehdinnän taustalla oli toive omasta valtiosta.
Historia osoitti toiveiden jääneen toteutumatta. Saksat yhdistyivät vuonna 1990. Schatz arvioi, että yhdistyminen johti ongelmiin, jotka edelleen oireilevat Saksassa. Hänen mielestään maan integraatio eli yhdistyminen ei ole täysin toteutunut.
– Kuvaavaa on se, että Saksassa on 80 yliopistoa, mutta yhdessäkään ei ole rehtorina ihmistä, jonka tausta olisi entisessä Itä-Saksassa.
Idän ja lännen ero näkyvät edelleen Saksassa selvästi. Entisen DDR:n alueella asuntoja on tarjolla, ja ne ovat suhteellisen halpoja. Sen sijaan työpaikoista on pulaa. Lännen puolella tilanne on päinvastainen: Asunnot ovat kalliita ja niistä on pulaa, mutta työpaikkoja sen sijaan piisaa.
Roman Schatz muutti Suomeen kolmisen vuotta ennen muurin murtumista. Hänellä on sekä Saksan että Suomen kansalaisuus.
– Tosin Saksassa minulla ei ole äänioikeutta. Se kieltämättä hieman harmittaa, koska olen muun muassa tehnyt oppikirjoja saksan kielellä.
Saksan lakien mukaan tietyn aikaa maasta poissa asunut menettää oikeutensa äänestää vaaleissa. Tuon ajan Schatz on aika päiviä sitten ohittanut.
Roman Schatz sanoo suoraan, että Berliinin muurin murtumisen vuosipäivä ei hänelle ole juhlan aihe. Hän toteaa, että asiaa ei välttämättä tulisi edes pohdittua, elleivät tiedotusvälineet kyselisi häneltä asiasta. Syytä pohdintaan on antanut myös Oulainen. Kirjailija-toimittaja nimittäin vastasi ohjelmasta Oulaisten Musiikkiviikkojen Makuja ja musiikkia -illassa, jossa teemana oli Saksa.
Fakta:
Toimittaja-kirjailija Roman Schatz.
Syntynyt 21.8.1960 Länsi-Saksassa.
Muutti Suomeen 1986.
Sai Suomen kansalaisuuden 2012. Hänellä on kaksoiskansalaisuus, mutta ei äänioikeutta Saksassa.
Kokee olevansa suomalainen, mutta sanoo saman hengenvetoon olevansa palavasti eurooppalainen.
Asuu Helsingissä.
On työskennellyt muun muassa Yleisradion palveluksessa ja julkaissut useita kirjoja.
Arvioi, että Itä- ja Länsi-Saksan yhdistyminen vuonna 1990 ei ole johtanut maan täyteen integraatioon. Sanoo, että entiset itäsaksalaiset ovat yhä Saksassa kuin toisen luokan kansalaisia. On sitä mieltä, että Saksassa on uhkana polarisaation eli vastakkainasettelun lisääntyminen.
Suhtautuu tulevaisuuteen positiivisesti.