Pitkin syksyä ja talvea Haapavedellä temmeltäneet syyhypunkit ovat aiheuttaneet epidemian. Kaikille peruskoululaisille tehdään syyhytarkastus, jotta tilanne saadaan hallintaan. Samalla päästään tarkemmin selville siitä, miten laajaksi ongelma on päässyt.
Ylilääkäri Anne Niemelän mukaan on mahdotonta arvioida tartuntojen määrää. Menneinä vuosina on ilmaantunut yksittäisiä tartuntoja, mutta tässä mittakaavassa syyhyn kanssa ei ole Haapavedellä jouduttu taistelemaan pitkään, pitkään aikaan.
– Kolmeenkymmeneen vuoteen ei ole nähty tällaista. Tartuntoja on todettu niin lääkäripäivystyksessä, lastenneuvolassa, kouluilla kuin päiväkodeissakin, Niemelä luettelee.
Palveluesimies Eeva Mäki otti haastavan tilanteen vuoksi viime viikolla yhteyttä Oulun yliopistollisen sairaalan infektiotorjuntayksikköön. Sieltä tuli ohjeita, joiden mukaan Haapavedellä nyt toimitaan.
Yksi ohjeen mukainen toimenpide on juuri koululaisten tehotarkastus. Tarkastukset alkoivat maanantaina Hyttikallion koululla ja ne jatkuivat siellä vielä tiistaina ja keskiviikkona. Seuraavaksi on Mäkirinteen koulun vuoro, ja sitten tulevat sivukylän koulut sekä yläkoulu.
Oppilaat tarkistetaan luokittain. Jokainen oppilas tutkitaan silti erikseen. Tarkastuksia tekevät neuvolan terveydenhoitajat. He tutkivat oppilaiden ihon silmämääräisesti käyttäen apuna muun muassa kirkasta valoa ja suurennuslasia. Apuvälineitä tarvitaan, sillä syyhytartunnan havaitseminen voi olla haasteellista varsinkin tartunnan alkuvaiheessa.
– Tauti ei ole vaarallinen, mutta se on kiusallinen. Tartunta ei liity huonoon hygieniaan, vaan syyhyn voi saada kuka tahansa, Niemelä korostaa.
Koululaisten lisäksi syyhyä on tarttunut pieniin lapsiin ja aikuisiin. Päivähoidon piirissä on ryhdytty tekemään erityissiivouksia, jotka on myös ohjeistettu OYS:stä. Siivouksissa pureudutaan esimerkiksi leluihin ja lasten nukkumispaikkoihin. Varotoimenpiteenä kouluilla on päätetty ottaa jumppamatot toistaiseksi pois käytöstä sisäliikuntatunneilla.
Syyhytarkastuksia kehotetaan tehtävän myös kodeissa. Sekä koululaisten että päivähoitolasten kodeissa. Päivähoitoikäisille ei tehdä koottuja tarkastuksia, vaan seuranta on vanhempien vastuulla.
Koteihin on tullut useampia tiedotteita syyhyyn liittyen. Niissä on ohjeistettu muun muassa välttämään yökyläilyä kavereiden luona toistaiseksi.
Syyhyä voi olla vaikea havaita varsinkin, jos tartunta on alkuvaiheessa. Terveydenhoitajien mukaan tartuntoja voi jäädä joukkotarkastuksissa pimentoon, minkä vuoksi kotitarkastukset ovat suotavia.
Syyhyn hoitaminen on perheen omalla vastuulla. Seikkaperäiset ja tarkat hoito-ohjeet on tiedotettu läpi kentän. Tilannetta pyritään suitsimaan joukkotarkastuksilla. Kaikkeen ei terveydenhuoltohenkilöstö silti pysty.
Terveydenhoitajien ja ylilääkärin tietoon ei ole tullut, että yksikään vanhempi olisi kieltänyt syyhytarkastuksen tekemistä lapselleen. Tutkimuksiin tarvitaan huoltajien suostumus, vaikka kyse on epidemiasta.
– Pakkohoitomahdollisuutta tähän ei ole, Niemelä toteaa.
Oppilaiden keskuudessa syyhytilanne ei ole aiheuttanut terveydenhoitajien mukaan porua. Oppilaat ovat suhteutuneet poikkeavaan tilanteeseen hyvin tavallisesti. Ylireagointeja ei ole tullut vanhempienkaan suunnasta, mutta huolestuneita yhteydenottoja terveydenhoitajat ovat saaneet. Niiden vuoksi oppilaille on tehty syyhytarkastuksia jo aiemmin tarvittaessa.
Syyhyongelma on osa haapavetisten arkea jonkin aikaa. Syyhy leviää hanakasti, eikä tartunta näy kuin vasta viikkojen kuluessa. Hankalaksi leviämistilanteen tekee se, että syyhy tarttuu jo ennen oireiden tuloa.
Oireet alkavat yleensä voimakkaalla kutinalla, jota esiintyy iltaisin tai öisin. Syyhy aiheuttaa tyypillisesti myös punoittavaa, todella kutiavaa ihottumaa. Raapimisjälkiä esiintyy yleensä sormien väleissä, ranteissa, rinnassa ja intiimialueilla. Läheltä katsottuna iholla voi nähdä pieniä rakkuloita ja käytäviä. Ne voivat näkyä parhaiten sormien väleissä sekä kämmenissä ja jalkapohjissa.
Syyhyn hoito on melko nopeasti tehty. Tärkeää on hoitaa yhtä aikaa koko perhe, vaikka oireita olisi vain yhdellä ihmisellä. Tartuntavaara on ohi vuorokauden kuluttua hoidon aloittamisesta, mutta oireet voivat kulkea mukana vielä viikkoja.
Vuodevaatteet, pyyhkeet ja kaikki kolmen päivän sisällä käytössä olleet vaatteet täytyy pestä 60 asteessa. Toinen vaihtoehto on käyttää ne yli 20 asteen pakkasessa. Kengät, patjat, pehmolelut ja vastaavat tavarat voi viedä ulos tai poistaa sisällä käytöstä kolmeksi vuorokaudeksi. Kamppeet voi sulkea esimerkiksi tiiviiseen muovipussiin siksi aikaa.
Syyllinen mittavaan ruljanssiin on noin 0,4 millimetrin pituinen punkki, joka kaivaa ihoon käytävän ja munii sinne. Muna kehittyy sukukypsäksi punkiksi noin kahdessa viikossa.
Syyhy tarttuu läheisessä ihokontaktissa. Lapset voivat esimerkiksi tartuttaa toisiaan leikkiessään ja painiessaan. Punkit eivät hyppää ihmisestä toiseen, mutta ne ryömivät esimerkiksi lakanoissa. Syyhypunkilta lähtee henki, jos se hukkaa kosketuksen ihmiskehoon vuorokauden, kahden ajaksi.
Punkkitaistelussa on avuksi, jos kodit ilmoittavat havaituista tartunnoista päivähoitoon ja kouluun. Näin tilanne pystytään ottamaan huomioon ja mahdollisesti estämään syyhyn leviämistä.