Tilastot kertovat, että Pyhäjokialueen kunnissa kärsitään samasta trendistä kuin muualla maassa. Kuntien työntekijöiden sairauspoissaolot ovat kasvussa. Keskimäärin kuntatyöntekijät pitävät 17 sairauslomapäivää vuodessa.
Tilanne huolestuttaa, ja sen taustalla olevia syitä ja tekijöitä pyritään selvittämään. Kunnat myös tekevät tiivistä yhteistyötä työterveyspalveluiden tuottajien kanssa, jotta sairauspoissaolot saataisiin laskuun, ja jotta ne eivät ainakaan kasvaisi nykyisestä.
Oulaisissa kertyi viime vuonna sairauslomapäiviä yhtä kaupungin työntekijää kohden keskimäärin 15,2. Sairauslomia kaupungin henkilöstölle kertyi kaikkiaan 9275 päivää, kun toissa vuonna niitä kertyi 7100 päivää ja sitä edellisenä vuonna 8114 päivää.
Haapavedellä kaupungin työntekijät sairastivat keskimäärin 17,1 päivää viime vuoden aikana. Toissa vuoden vastaava luku oli 15,4. Pyhäjoella kunnan työntekijät pitivät viime vuoden aikana keskimäärin 17,26 sairauslomapäivää. Toissa vuonna niitä kertyi keskimäärin 13,3 ja sitä edellisenä vuonna 16,3.
Merijärven kunnassa henkilöstölle tuli viime vuonna 666 sairauslomapäivää ja toissa vuonna 491 päivää. Kärsämäellä sairauspoissaoloja ei kunnanjohtaja Esa Jussilan mukaan ole juurikaan keskushallinnossa eikä sosiaalipuolella.
– Enpä muista, että kukaan olisi ollut kunnantalolta sairaslomilla, Jussila toteaa.
Oulaisten kaupungin hallintojohtajan Suvi Koskenlaineen mukaan yksi selittävä tekijä sairauspoissaolojen kasvulle on työntekijöiden suhteellisen korkea keski-ikä yhdistettynä fyysisesti tai psyykkisesti raskaaseen työhön. Sitä tehdään esimerkiksi sotepuolella.
Haapavedellä sairauspoissaolotilanne on luokiteltu huolestuttavaksi. Erityistä huomiota on kiinnitetty mielenterveyshäiriöiden kasvuun, jotka pomppasivat Haapavedellä viime vuonna useamman prosentin.
– Se on huolestuttava trendi, joka tuo meille signaalia työnantajana, että mitä selvittelyssä olevat asiat ja epäselvät tilanteet vaikuttavat. Toki meillä oli viime vuonna aika paljon yt-prosesseja menossa, mutta tämä on yksi mittari siitä, millä tavalla nämä asiat henkilöstöön vaikuttavat, Haapaveden hallintojohtaja Eija Saarela sanoo.
Työtyytyväisyyteen vaikuttaa myös työpaikan ilmapiiri. Pyhäjoen talous- ja hallintojohtaja Helena Widnäs on tehnyt koko työuransa Pyhäjoella.
– Olen tyytyväinen. Tämä on pieni työyhteisö, ja täällä on yhteen hiileen puhaltamisen meininki, hän toteaa.
Varhaisella puuttumisella pyritään pääsemään ongelmien kimppuun ennen kuin ne kasvavat isommiksi. Kun sairauspoissaolot kunnissa kasvavat, syntyy työnantajalle haasteita sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. Haapaveden kaupunki maksoi työterveyshuollon kustannuksia toissa vuonna 330 822 euroa ja viime vuonna 369 343 euroa. Nousua tuli lähes 40 000 euroa.
– Toiminnallinen haaste tulee juuri siitä, että mistä löydetään aina pätevä sijainen, koska sijaisia on muutenkin vaikea saada useammalle toimialalle, vaikka kyseessä olisi pitempikin sijaisuus. Taloudellinen haaste taas tulee siitä, että varsinkin lyhyemmissä lyhyemmissä poissaoloissa palkka maksetaan aina sekä sairastavalle työntekijälle että tämän sijaiselle, Suvi Koskenlaine kertoo.
Kunnat tukevat työntekijöiden jaksamista rahoittamalla liikkumista ja vapaa-ajan viettoa sekä virkistystilaisuuksin. Halua työntekijöiden tsemppaamiseen kunnissa löytyy, mutta Merijärven kunnanjohtaja Kari Jokela kiteyttää realiteetit.
– Rahallisesti ei ole hirveästi mahdollisuuksia tukea. Tykyseleteillä koitetaan rohkaista liikkeelle ja harrastusten pariin, Jokela kertoo.