Kol­man­nen sek­to­rin työ­pa­nos­ta ei saa unohtaa

Veikko Kallio on yksi Piipsjärven kyläkirjan kirjoittajista.
Veikko Kallio on yksi Piipsjärven kyläkirjan kirjoittajista.
Kuva: Heli Nurkkala

Veikko ja Elli Kallio odottavat lauantaita. Silloin pariskunta saa ympärilleen perheen, sukulaiset, ystävät ja tuttavat, kun Veikon pyöreitä vuosia juhlitaan Honkamajalla. Oikeastaan tulevaisuus on parille täynnä mieleistä odotettavaa.

– Päivi (tytär) asuu perheineen Hollannissa. He eivät pääse tulemaan syntymäpäiville, joten me lähdemme Ellin kanssa heidän luokseen loppukuussa, Veikko Kallio kertoo todeten, että pariskunta tekee Hollannin-reissun pari kertaa vuodessa.

– Pohjanmaata pidetään tasaisena alueena, mutta Hollanti sitä todella onkin. Maa on enimmillään sata metriä merenpintaa korkeammalla. Maana Hollanti on todella kaunis kanava-alueineen.

Matkustelu on Kallioiden yhteinen harrastus. He reissaavat maailmalla ja kiertävät kotimaata muun muassa asuntovaunun kanssa. Veikko aprikoi, että matkusteluun käytetään pian enemmän aikaa, kun hän jättää Eläkeliiton Oulaisten yhdistyksen puheenjohtajuuden. Pesti on ollut miehen luotsattavana lähes kuusi vuotta. Yhdistyksessä johtajakausi kestää enimmillään kuusi vuotta kerrallaan.

– Oulaisten yhdistyksessä on jäseniä 720, joten se on jäsenmäärältään isoin yhdistys Oulaisissa.

Kallio listaa, että yhdistyksen toiminta on tiivistä ja monipuolista. Toiminnan ydin on koota jäsenet yhteen kaksi kertaa kuukaudessa kahvitilaisuuteen, jossa antina on kahvitella yhdessä, vaihtaa kuulumisia ja saada tietoa erilaisista toiminnoista ja etuuksista.

– Moni jäsen asuu yksin, joten kokoontumiset ja yhteiset reissut ovat varmasti todellinen henkireikä ja tärkeä piristys arkeen. Lisäksi toimii Apunen vapaaehtoisryhmä, jonka jäsenet käyvät sovituissa kodeissa. Yleensä kodeissa asuu yksinäisiä ja huonokuntoisia henkilöitä, jotka eivät pääse osallistumaan kodin ulkopuolisiin tapahtumiin.

Kallio houkuttelee, että yhdistyksen toiminta on tarkoitettu kaikille eläkkeellä oleville. Toimintaan saa osallistua siten, kuin itselle parhaaksi kokee ja toimintaan voi tulla tutustumaan esimerkiksi tulemalla kahvitilaisuuteen.

Veikko ja, Haapajärveltä kotoisin oleva, Elli tutustuivat maamieskoulussa Haapajärvellä. Perheen perustettuaan he asuivat pitkään Kempeleessä ja kulkivat töissä lähikunnissa. Veikon Kallion kotitila Piisjärvellä jäi asumattomaksi ja pariskunta piti Veikon kotia kesäpaikkana. Kahden omakotitalon ylläpidossa riittää hommaa, joten Piipsjärven paikka remontoitiin täydellisesti ja Kalliot muuttivat Oulaisiin pysyvästi 2005.

– Kallion tila oli aikoinaan niin sanottu manttaalitila. Sukututkimus kiinnostaa ja olen selvittänyt sukuni vaiheita vuoteen 1683 asti. Sitä vanhemmat tiedot löytyvät maakunta-arkistosta, joita aion alkaa seuraavaksi tutkia.

Tila on järven rannalla. Veikko vertaa nähneensä Piipsjärven monessa muodossa. 1950-luvulla 360 hehtaarin alue oli vedetön ja täynnä heinäsuovia. Kun järvi vesitettiin vuonna 1978, se pääsi oikeuksiinsa. Asutus järven ympärillä tiivistyi ja järven komeudesta ja virkistyskäytöstä nautitaan edelleen.

– Oulaisten tilannekin on hyvä. Teollisuuden työpaikkoja on tarjolla ja toivottavasti niihin löytyy tekijöitä. Asukasluku on samoin kääntynyt pitkästä aikaa kasvuun.

Syntymäpäivä

Veikko Juho Henrikki Kallio

Syntynyt Oulaisissa 20.4. 1948 Matti ja Anna (os. Haikola) Kallion perheeseen.

Perheeseen kuuluvat Elli-vaimo, lapset Päivi puolisoineen ja Janne, lapsenlapset Elise, Fernand ja Sophie.

Eläkkeellä. Työskennellyt myyntipäällikkönä Hankkijalla. Säästöpankin johtajana Paavolassa ja Muhoksella. Jäi eläkkeelle EU Hyväx-hankkeen projektipäällikön tehtävästä vuonna 2011.

Harrastukset: suunnistus, lentopallo, keilaus, hiihto, matkustelu, sukututkimus.

Luottamustehtävät: Eläkeliiton Oulaisten yhdistyksen puheenjohtaja vuodesta 2013, Eläkeliiton P-P:n piirihallituksen jäsen, Oulaisten vanhusneuvoston puheenjohtaja, Oulaisten edustaja Vestian hallituksessa.

Syntymäpäivä: Juhlii Oulaisten Honkamajalla 21.4. kello 12 alkaen.

Odotukset: Toive, että sote-uudistus mahdollistaa terveydenhoidon suuntautumisen ennaltaehkäisevään työhön. Odotus, että kolmannen sektorin merkitys eri toimintojen järjestäjänä huomioidaan. Vanhusneuvostoa tulisi kuulla päätöksenteossa jo valmisteluvaiheessa. Arvostaa, että Suomi on edelläkävijä jätteidenkäsittelyssä.

Ilmoita asiavirheestä