Sateiden myötä virtaamat ovat kasvaneet keskimääräiselle tasolle Pohjois-Pohjanmaan joissa. Järvien vedenpinnat sen sijaan ovat edelleen ajankohdan keskiarvoa alempana etenkin maakunnan eteläosassa Pyhä- ja
Kalajoen vesistöissä.
– Kesän pitkän kuivuusjakson aikana järvien ja säännöstelyaltaiden vedenpinnat laskivat, eivätkä syksyn sateet ole riittäneet normalisoimaan tilannetta. Maakunnan pohjoisosissa Kiiminkijoen ja Iijoen vesistöissä tilanne on parempi. Siikajoella kasvanut virtaama on edesauttanut joen virkistyskäyttöä ja kalojen nousua, Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksesta todetaan.
Alkutalven sääolosuhteet määrittelevät myös tulevan talven olosuhteita vesistössä. Jos järvien vedenpinnat ovat matalalla jääkannen muodostuessa, talviaikaisten happikatojen ja sitä kautta kalakuolemien riski kasvaa etenkin matalissa ja rehevissä järvissä.
Kalajoen vesistöalueella Hautaperän tekoaltaan vedenpinta on nousussa, mutta vielä kaksi metriä ajankohdan keskiarvon alapuolella. Pyhäjoen vesistöalueella Pyhäjärven vedenpinta on 20 cm keskimääräistä alempana.
Pohjavesipinnat ovat keskimääräistä matalammalla tasolla lähes koko Pohjois-Pohjanmaan alueella.
– Syyskuun loppupuolella pinnat kääntyivät nousuun, mutta ovat yleisesti noin 20 senttimetriä alle ajankohdan keskiarvojen. Pienet pohjavesimuodostumat reagoivat sateiden tuomaan täydennykseen suuria harjumuodostumia nopeammin. On mahdollista, että vuoden 2018 aleneman
palautuminen vie suurissa muodostumissa jopa vuosia.