Kyllä us­kal­taa ja kan­nat­taa nyh­jäis­tä tyh­jäs­tä, tuu­na­tes­sa saa mie­li­ku­vi­tus laukata

Maarit Halmetojan unituulikannel. Pitsiliinoja Maarit Halmetoja on hyödyntänyt liinoissa, verhoissa, tyynyissä, unisieppareissa ja betonitöissä. Pitsiliinasta, helmistä ja höyhenistä valmistui unisieppari. Maarit Halmetoja maalasi rikkinäiset kumpparit, paineli pohjaan lisää reikiä ja saappaat koristavat nyt kukkien kanssa porraspieltä. Arvaas, mistä nämä ruusut on tehty? Vaahteranlehdistä. Metallilankaa, helmiä... ja pöllö on valmis. Maarit Halmetojan tekemä luonnonkukkakranssi. Kivikansa saapuu kylään. Kivet elävät. Kotikissa. Halmetoja valoi kipsistä pääkallon. Naapurin kaatamasta koivusta sahatut runkopalat toimivat tarjoilualustana. Pellavakangas ja pitsiliinat verhokappana. Halmetoja pohtii miettineensä onko hänen valamansa kipsienkeli surullinen vai pohdiskeleva. Arkirakkaus on parasta.
Maarit Halmetojan unituulikannel.
Maarit Halmetojan unituulikannel.
Kuva: Maarit Halmetoja

Oletko koskaan tuunannut? Ideoinut vanhasta uutta, nyhjäissyt niin sanotusti tyhjästä?

Jos et, niin täältä tulee haaste. Maarit Halmetoja nauttii, kun hän saa keksiä ja kehitellä vanhoja tuotteita uusiokäyttöön.

Halmetoja rohkaisee, ettei tuunatessa kannata pelätä epäonnistumista, vaan ideoita kannattaa rohkeasti toteuttaa.

Halmetoja on hyödyntänyt kaapin perukoille jääneille pitsiliinoille uusia käyttötapoja. Pitsiliinat passaavat moneen paikkaan, niitä voi ommella pellavakankaan kanssa verhokapaksi tai sivuverhoksi tai tyynyksi, pitsiliinoista voi viritellä unisieppareita tai mitä tahansa, vain mielikuvitus on rajana.

Halmetoja kertoo tuunausharrastuksesta keskiviikon 29. huhtikuuta Pyhäjokiseudussa.

Ilmoita asiavirheestä